keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Viettele minut NYT

Piirros ja valokuva: Tetris
RedCatherine:


Kosketa. Sormesi kaulallani. Hyväile minua. Käsivartta, kylkeä, selkää. Vedä minut lähelle, vedä minut suudelmaan.

Tartu minua hiuksista, lujasti mutta hellästi. Painaudu minua vasten. Työnnä lantiotasi minua vasten, horjuta minua. Suutele hiukan pidempään, hiukan rajummin, hiukan syvempään. Paina minut seinää vasten.

Kyntesi raapivat kylkeäni, hampaasi painavat kaulaani. Tuntuu niin hyvältä. Vedä hiuksistani, satuta. Paina reitesi jalkojeni väliin. Kiihota minua.

Käännä minut ympäri. Tartu vyötäröltä ja lanteelta. Pure niskaan ja hartiaan. Työnny vasten peppuani. Vedä minua itseäsi vasten. Nai minua. Halua minua.

Tartu käsivarteeni. Vie minut vuoteeseesi. Johdata minut selälleni, paina minut allesi. Hyväile, suutele, pure. Näyki rintojani. Levitä jalkani. Kosketa.

Ole hellä. Hyväile minua. Kiihota minua. Tunkeudu minuun varovaisesti. Tunne kun värähdän kosketuksestasi. Tunne kun nautin. Liu’u sisääni, ulos ja sisääni taas. Hiukan kovempaa, hiukan nopeammin, hiukan syvemmälle. Nai minua.

Vartaloni värähtää. Tartu minua ranteesta. Paina minut alas, älä päästä. Ole rajumpi. Ota minut. Tee…



Orgasmi.

Pakeneliianmyöhään.

Liikun murran riistän raastan kynnet iho liha luut.

Olet ihana kun huudat. Huudanko minäkin?


Kovempaa. Kovempaa, kovempaa, kovempaakovempaa KOVEMPAA.

Myöhemmin olin huolissani. Saitko tarpeeksi henkeä? Kuinka syvälle painoin kynteni? Voinko murtaa kylkiluusi reisieni välissä?


Mutta juuri nyt, juuri sillä hetkellä? Nautin täysin rinnoin miten herättämäsi intohimo uhkaa tuhota sinut.


Lopulta polte pehmenee lämmöksi. Alan valua jyrkännettäni alas taas. Allesi. Rentoudun, pehmenen, värisen. Virgin Mary undone.


Mutta minulla on muita puolia. Ne ovat heräämässä. Nyt lepään raukeana sylissäsi. Mutta hiukan myöhemmin...

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Tunnustus, osa II

Tetris:

Tunnustus, kidutuksella saatu ja annettu



Huolehdit minusta hellästi, kun kaikki oli ohi. Hait minulle vettä ja minttusuklaata (After Pain), että voimani palaisivat. Laitoit mustan samettikankaan päälleni, kun makasin matolla alasti kahleet yhä käsissäni, jaksamatta liikahtaa, takamus ja hartiat särkien. Pyysin sinut heikosti viereeni ja tulit lämpimänä lähelleni. Kuiskailimme rakkautta. Olit ihana.

---

Olin osoittanut toivovani piiskausta, ottanut jopa mukaani muutamia välineitä. En toisaalta tiennyt, mitä sinä olit suunnitellut tahollasi pitkin viikkoa. Olit ottanut muistiin vinkkaamiani biisejä. Wish I had an Angel ei koskaan enää kuulostaisi samalta korvissani... Ja puheeni siitä, että minusta asiaan kuului, että mielellään sinäkin saisit juoda... Noh, viime kädessä päätös oli sinulla.

Olin taas tullut luoksesi, armoillesi. Kehuit minua rohkeaksi ja sait sen kuulostamaan enteelliseltä.

Päivämäärät, kuunvaiheet, esineet.. rituaalisi koostuvat kaikesta mitä välillämme ja ympärillämme tapahtuu. Minusta on kiehtovaa voida olla osa tätä kuviota, antaa kehoni välineeksi sinulle. Merkit, kipu, kaikki mitä teet minulle, liittyy johonkin. Ei tuskaa sen itsensä vuoksi pelkästään, ei kipua kiihotuksen vuoksi, eikä miellyttämisenkään tähden. Minä masokisti, sinä sadisti, mutta on muutakin, toinenkin merkitystaso.

---

Puuhailit keittiössä sessionjälkeisiä intokierroksia uhkuen. Minä käperryin jotenkuten ison tyynyn päälle sohvalle. En pystynyt istumaan kunnolla. Olin pikaisesti vilkaissut peilistä kohoavia pitkiä juomuja takapuolessani ja reisissäni ja varovasti koittanut kädellä. Laitoit meille iltapalaa ja huolehdit, että sain annoksen eteeni. En luottanut käsieni motoriikkaan, enkä havainnointikykyyni, olin kuin huumattu, liikuin hitaasti ja varovaisesti.

---

"This night will hurt you
like never before"

En kestä. Oikeasti! EN KESTÄ! Etkö näe, etten kestä!?

Zwei, drei, vier .... Rammsteinin käheä ääni laskee tuskaani eteenpäin. Puhisen ja kiljahtelen suuhuni työnnetyn hansikkaan läpi, heittelehdin ilman mieltä, haluan paeta raipan lyöntejä. Anastasia puree lihaani kätesi johtamalla teholla. Näet tuskani, muttet lopeta. Turvasanaa ei ole, ei minun mielessäni. En aio sanoa sitä omaa mukavuuttani, vaan jos käteni menee sijoiltaan tai tapahtuu muuta. Turvasana ei ole minulle hallintakeino ylitsesi.

ETKÖ NÄE!?

Näet ja jatkat. Ruoskit koska päätät niin.

---

Pahoittelin vilpittömästi, että olin niin sekaisin ja uupunut. Kiitin onneani, ettei sessio ollut tapahtunut missään bileissä, sillä todella halusin vain hiipiä jonnekin lepäämään. Sanoit, että sitä oli ihana katsoa, että tilani kuului kokonaisuuteen oikein hienosti. Että oli mukavaa hoivata, rääkättyään ensin. Totesin, että onnistut lyömään minut maihin niin monella tapaa.

 ---

Roikun puussa jossa sinä roikuit kauan sitten. Siinä on yhä verestäsi tahra. Tunnistan puun vaikken näe. Muusta en tiedä, olen vain niin uupunut, minua sattuu vaikket enää lyö. En jaksa kiinnostua, vedän vain henkeä ja olen.

Löit hartioihinkin punaiset siivet nahkaruoskallasi, koska Angel ja Virgin Mary undone ja.. Se sattui, paruin tosissani, vihaan sitä kun lyödään kovaa hartioihin. Tiedät sen.

Haistan puhdistusaineen ja tunnen sen kylmän kosketuksen olallani. Mitäs..? Kevyt töytäisy, tai sujahdus, ei juuri mitään. Neula työntyy ihoni alle. Minua alkaa äkkiä nikotuttaa liikutuksesta. Sinä teet sen juuri NYT. Miten oikein kaikki meneekään. Vuodan kohta verta juuri tässä ja vain sinulle.

"Saanko juoda sinusta?"

Tottakai saat, ei sinun sitä tarvitse kysyä, annoin vallan sinulle jo ennen kuin tämä edes tapahtui. Mutta.. suutelisitko samalla minua? Kurotun puoleesi, ja ymmärrät eleeni.

 ---

Myöhemmin panit minut ottamaan tulehduskipulääkkeen ja saattelit minut sänkyyn. Nukuin sikeästi, kunnes havahduin liian aikaisin aamulla. Tajuttuani että makaan vieressäsi, samaisten rakennelmien alla, jossa illalla olin roikkunut ja kärsinyt, kaikki palasi väläyksenä mieleeni ja ajatuskoneeni käynnistyi niin, etten ollut saada enää unta. Kävin juomassa vähän kivulloisesti ja palasin viereesi. Myöhemmin herättelit minua varovaisen lemmekkäästi kahville. Vedin sinut päälleni ja työnsin käteni hameesi alle, jossa tietenkään ei ollut alkkareita. Kiitin sinua kaikesta iskemällä kynteni virheettömään pakaraasi. Selkäpuolen ihoani särki samalla kun nautimme toisistamme. Alan olla varma, että tässä on aitoa rakkautta minun puoleltani.

Tunnustus, osa I

RedCatherine: 

Tunnustus, kidutuksella saatu ja annettu




Month ago, you undid my virgin Mary. Tonight, you must face my angel.

Rakastan sinua.

On aamu. Nukut vuoteessani, vieressäni, näköjään rauhallisesti, toivon että levollisesti. Olet kaunis nyt.

Olit vielä kauniimpi eilen.

Eilen...


Punaisessa puolihämärässä Rammstein jyrää yli Carpenter Brutin ja minä tartun hevosraippaan.

Eins.  Heti ensimmäinen isku leikkaa mustaa valkealle ihollesi.
Zwei.  Kipusi on ilmiselvä.
Drei.  Kipusi on kaunis.
Vier.  Haluan sitä. Voihkaisusi, pyristelysi, kyyneleesi.
Fünf.  Haluan sinua, lihassa ja hengessä.
Sechs.  Erotiikka ja romantiikka väistyvät jonkin muun tieltä. Tämä on uhri. Uhri auringolle ja uudelle kuulle, uhri meille, toiselta toiselle, molemmilta molemmille.
Sieben.  Yrität pakoon, vaistomaisesti. Eläin ansassa. Sydänjuuria riipaiseva näky.
Acht.  En päästä sinua.
Neun.  Satutan sinua.
Aus.


Syleilen, suutelen, huolehdin. Tämä on ollut rankka sessio. Kivussa mitattuna kaikkein rajuin tähän mennessä.


Se.
Ei.
Ole.
Ohi.


Carl Orff: O Fortuna. Minun kappaleeni, ei meidän kuten niin moni muu. Minun.

Kolme tuntia aikaisemmin otit minut seinää vasten. Seikkailija vietteli femme fatalen. Peto sai enkelin lankeamaan. Nyt, oletko valmis kohtaamaan mitä kutsuit? Oletko valmis lentämään?

Piiskasin sinua siten kuin halusit, Tetris Whiphunter. Koska minäkin halusin. Koska nautintosi on minunkin nautintoni. Mutta nyt saat maistella pahuuttani.

Nyt piirrän siipeni selkääsi.

Kestät niin kauniisti, silloinkin kun et enää kestä. Etenkin kun et enää kestä. Tuskasi lumoaa minut. Leijun suvannossa, raakuuden ja hellyyden seesteisessä välitilassa. Alttarilla - tottakai se on alttari - on kolmetoista kynttilää. Oli marraskuun kolmastoista kun pyysit minua tyttöystäväksesi. Sanoin kyllä.


Nyt olet jaloissani, kahlittuna, juoville ruoskittuna. Ansassa, hirviön pesässä. Sytytän uuden kynttilän alttarilta, ja maalatessani mustat siivet punaisten päälle, teen päätöksen. Ja siivet saavat neljä sulkaansa, kaksi kumpaankin olkapäähän. Ensimmäisemme.

Ja silloin, muutos, tunteissa ja tunnelmassa. En ole koskaan alkanut itkeä kesken session. Tunne hyökyy ylitseni, annan sen nousta rintani läpi ja tuoda kyyneleet tullessaan. Eikä siinä ole mitään pahaa, ja ehkä juuri se minua pelottaakin. Syleilen sinua ja itken. Olen ruoskinut sinut, lävistänyt sinut, kahlinnut sinut samaan poikkipuuhun jolle minut aikanaan lävistettiin. Olet kaunis ja minä rakastan sinua.

Voisin maistaa vertasi heti. Mutta hetki on enemmän, vaatii enemmän. Haluan muutakin kuin vertasi, haluan sinut, haluan antautumisesi. Haluan tämän hetken. Haluan polvistua eteesi ja kosia.


“Saanko juoda sinua?”


Olet lämmin ja makea. Juovun sinusta. Maalaan sinulla huuleni ja annan verisuudelman toisensa jälkeen. Rakastan sinua.


“Rakastan sinua.”



keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Verikihlat


Iltamme on äärettömän latautunut. Olemme hiljaisia, jokainen liike, jokainen ääni merkitsee.

Odotan polvillani silmät peitettynä. Äkkiä side otetaan pois ja näen edessäni RedCatherinen, joka hymyilee minulle jännittyneenä, kannustavasti. Hän seisoo edessäni alastomana, pitkät hiukset alas valuen. Hänen vasemmalla lanteellaan on pistettynä kolme injektioneulaa allekkain, ne kulkevat ihon alle ja taas ulos. Tiedän täsmälleen, mikä tässä on tarkoituksena, ja terästäydyn tarkkaavaisena. Kohotan katseeni jälleen hänen silmiinsä, olen ihan valmis.

Hän vetää neulat pois hitaasti, yksitellen. Silmäkulmani värähtää, en näe yhtään tippaa tulevan. En kuitenkaan näytä lievää pettymystäni. Olisin ollut valmis enempään. Vain pari punaista pisaraa, jotka saan varovaisesti nuolaista talteen. Hartaasti ja keskittyneesti. Puristan kevyesti ihoa, mutta enempää ei nyt suostu juoksemaan.
Silmäside kietaistaan minulle takaisin ja käsketään jatkaa odottamista. Maistelen heikkoa makua ja tunnustelen äskeistä. Hienoa, että tämä tapahtui. Olinkin ounastellut asiaa ennalta joistain hänen pudottelemistaan lausahduksista. Hän tiesi, että minä olen kiinnostunut maistelemaan ja hän oli halukas tarjoamaan. Vain hetki, paikka, ja tapa olivat minulta salassa.

Kuulen jotain vaimeaa rapinaa, mutta ei ole minun tehtäväni arvailla saati suunnitella. Minä odotan ja annan tapahtua.

Side lähtee silmiltäni yhden käden riuhtaisulla. Toinen käsi onkin... varattuna. Minulta menee hetki hahmottaa mitä näen.  RedCatherine istuu tuolilla edessäni alastomana. Hänen katseessaan on vimmaa: hän on päässyt tilanteen niskan päälle. Luultavasti hän hymyilee kannustavasti, tai paremminkin virnistää maanisesti; katseeni nauliutuu kuitenkin hänen kyynärtaipeeseensa. Siinä on laskimosuoneen työnnetty neula, joka valuttaa tummia juovia pitkin käsivartta, niitä valuu jo alla olevalle reidelle, useita puroja. Sävähdän pelkkää määrää, mitä tekisin tuolle kaikelle, minä noviisi? Hätkähdän toimintaan, kun yksi tummuvana täyttyvä pisara uhkaa valahtaa matolle. Nuolaisen kielen täydeltä ruumiinlämpöistä nestettä, jonka kevytarominen maku leviää suuhuni.

Kaunista, vahvan symbolista, täydessä yhteisymmärryksessä tehtyä. Minä nuolen polvillani, hän tarjoaa koska haluaa.  Pyyhin punaiseksi tahriutunutta kämmentäni pitkin kaulani ihoa. Haluan merkitä itseni tälläkin tavalla, nauttia kaikin tavoin tilanteesta.

Vertauskuvallisesti hän omistaa minut verellään sinä yönä.


- Tetris


Kuva: Tetris













-----


Seitsemän neulaa. Valmistelut. Harjoittelu. Ja laboratorio.
Punainen piste kuin nouseva aurinko kylpyhuoneen posliinilla.


Pudotan sinut polvillesi. Sidon silmäsi. Käsken odottaa.
Sinä odotat.

Kolme neulaa lisää. Muuten olen alasti. Annan sinun nähdä.
Kipua ei lainkaan, muutama helmi iholla. Annan sinun nuolla.
Tässäkö kaikki?
Sidon silmäsi uudestaan.


Yksi neula.

Yksi, ja sen mukana kaikki.


Annan sinun nähdä.
Annan sinun juoda.
Valun sisällesi.

Minä olen Punainen Katariina, tämä on värini.
Merkitset sillä kaulasi.
Hymyilen.
Hymyilet takaisin.
Suutelen punaisuuttani huuliltasi.

- RedCatherine

Kuva: RedCatherine


tiistai 16. tammikuuta 2018

Piiskaa aamupäivätreffeillä




RedCatherine:
 
Ihanaa kun puret minua
Ihanaa kun yrität, ja estän sinua
Ihanaa kun hillitset, hampaasi ihollani
Ihanaa kun jätät jälkesi hansikkaaseeni

Pantasuteni


---
Tetris:
 
Jostain syystä juuri tänään ennen kuin tavattiin ajattelin, miten toivoisin saada piiskaa, ja miten sun hansikas olisi mun suussa. Löisit niin kovaa, että purisin sitä. Sitten järkeilin että niin ei tapahdu, sillä hanska menisi pilalle.
Ja kuitenkin juuri niin tapahtui.


---


Aloitus seinää vasten oli jo nautinto, tykkään kun sä teet ja kosket. Se kun annan sun tehdä, ei ole alistumista multa, älä huoli. Se on jotain... ehkä se kun sä olet saalistaja myös, tykkään houkutella sua silläkin lailla. Femme fatale antaa ymmärtää....

---

Mua huvittaa ja seksikkäästi turhauttaa se, kun sä et anna mun tehdä vapaasti juttuja. Sä et alistu hetkeksikään, et anna mun viedä tilannetta. Kyllä mä sen vaistoan, että tahdot pitää ohjat käsissäsi, koko ajan. Ihan kuin mä johonkin edes pystyisin, mitä sä et tahdo tapahtuvan. . Vain tanssissa olet antanut mun viedä, satunnaisesti. 
Enkä mä sano, että edes tahtoisin dominoida sua, mutta kun sä keimailet, mun rintakehäni pullistuu ja tahdon käydä käsiksi. Saadakseni taas kerran näpeilleni. Nappaat mua hiuksista ja väännät käteni taakse, olen kontrollissa. Nautin siitä, ja yritän taas toisen kerran uudestaan viedä susta voiton.

---

 Ja sitten plot twist, ja punahilkka panee suden kuriin. Tai vain panee, kuria tai ei.

---

En halua ohjailla sua, mutta joskus on pakko kertoa mitä sillä hetkellä haluaa, mikä toimii juuri nyt. Pyysin piiskaa. Se olisi meillä vasta kolmas kerta, vaikka ollaan oltu kimpassa jo syksystä saakka. Olen halunnut kyllä muulloinkin, mutta hyvää ei tahdo kuluttaa loppuun. Arvokkaan ei soisi tulevan arkiseksi. En tahdo määrätä, milloin tämä herkku tapahtuu, mutta välillä päässäni takoo piiskaa-piiskaa-piiskaa... Ei kai ole liikaa silloin kertoa toivettaan?

---

Sä sait mut hyvään vauhtiin. Seinänaapurit ja deadlinet verotti, mutta paljaalla kädelä lyödessä alkoi menemään lujaa, vähän jarruttelin kun sekin ekaa kertaa meillä...

---





Kukaan ei ole saanut avokämmentä sattumaan kuten sinä. Putosin ensimmäisestä. 
Osaltaan voi johtua siitä, että olen tiputtanut painoa, eikä eristävää pehmeyttä ole enää niin paljon. Lyönti takamukseen todella sattui ja tuntui täräyttävän suoraan lonkkaluuhun. Todella, spanking saa kanssasi ihan uusia ulottuvuuksia.
Hetken ähkittyäni kampesin itseni uudelleen polvilleni sängylle. Just lemme breathe... and more, please!?

---

 mietin miten päädyin käyttämään pelkkää kättä. Halusin lisää tehoa, mutten muistanut oliko kaapissa mitään sopivaa, eikä tilanne ollut sellainen että rupeaisi arpomaan ja kokeilemaan. Luotin siihen että käsi riittää. Ei ihan avokämmenellä spänkkäämistä kuitenkaan. Vähän vakavampaa... Ja intiimimpää. Tykkään piiskoistani, mutta ruumiillisuus kiehtoo tässäkin.

 ---

Tätä ennen olit peittänyt silmäni ja tungit jotain pehmeää suuhuni. Nahkahansikkaasi..! Mielettömän eroottista. Juuri niin kuin olin aiemmin kuvitellut tapahtuvan. Rakastan elettä työntää jonkinlainen tekaistu suukapula hampaitteni väliin ennen kuin lyöminen muuttuu kovaksi. Uhh! Piiskafettarin tähtihetkiä. Saati kun se oli näin intiimi ja tärkeä esine. Varoin puremasta, mutta myöhemmin sain valokuvan hampaiden kirjomasta nahkahansikkaasta.

---

Sä olit niin kaunis kun käperryit lyönnistä sängylle, ja silti nousit, ja sitten uudestaan. Ja sun ääni, hansikkaan vaimentama... Mieletön fiilis. Mieletön sinä.
Ja sä otit kaiken vastaan niin kauniisti.

---

 Sinä olet upea ja raju, yllätät minut uudelleen ja uudelleen, ihan vain olemalla sinä.


----
Teksti on koostettu RedCatherinen viesteistä minulle ja minun hänelle, lisäsin muutamia kommenttejani.

torstai 11. tammikuuta 2018

BDSM-testi

Tämmöistä kevyttä huttua välillä tarjolla:

 Tein taas pitkästä aikaa BDSM-testin. Tätä käytetään aika paljon ainakin BDSM-Baarin profiileissa kertomaan henkilön suuntautumisesta. Minulla on näppituntuma, että ihmiset pitävät testin tuloksia riittävän luotettavina antamaan mielikuvaa heistä. Itse pidän tätä varsin hyvänä sanallistamaan erilaisia tuntemuksia ja aavistuksia.

Tuoreimmat tulokseni:

== Results from bdsmtest.org ==
97% Brat
94% Submissive
94% Non-monogamist
93% Experimentalist
91% Masochist
83% Rope bunny
76% Primal (Prey)
75% Pet
72% Degradee
54% Voyeur
54% Slave
37% Exhibitionist
34% Sadist
28% Switch
20% Primal (Hunter)
18% Vanilla
14% Degrader
5% Boy/Girl
4% Dominant
2% Daddy/Mommy
2% Ageplayer
1% Rigger
0% Owner
0% Master/Mistress

Parhaat viisi: 

Brat, eli suuta soittava, kakaramainen, pahatapainen alistuva
- En tiedä, miksi tämä sai näin korkeat pisteet. Joskus voi olla kiva härnätä dominoivaa, mutta ei se minulle mikään iso juttu ole. Toisaalta tykkään antaa kipua (raapia, purra, läpsäistä) takaisinpäinkin, jos se toisellekin sopii, eikä sotke alistussuhdetta. Haastan myös toisinaan voimamittelöön, jonka pointti on hävitä eri tavoin.

Submissive, klassinen alistuva
Kyllä, kaikenlainen alistuminen kunnolliselle dominoivalle sopii minulle. Välillä on kiva ihan vaan olla polvillaan, tyhjentää oma pää, ja antaa asioiden tapahtua.

Non-monogamist, ei-yksiavioinen
Monisuhteisuus on muodostunut minulle tärkeäksi ulottuvuudeksi. Testissä nyt kyseltiin ryhmäseksitoiveista ja sellaisesta, mikä ei ole minulla iso haave myöskään, mutta monisuhteisuus siinä mielessä, että partnereita ja rakastettuja voi olla monia, on juttuni.

Experimentalist, kokeilija
Tykkään kokeilla uutta, vaikka välillä panenkin ensin vastaan ennakkoluuloillani, eikä minua haittaa vaikka kokeilu menisi pieleen. En todella ole kapean kaistaleen kinky. Tulee kokeiltua jopa turhankin vähän, vaikka toisaalta tahdon säästää uusia juttuja hyviin hetkiin, enkä käydä koko temppurataa suoritteena läpi.

Masochist, masokisti, kivun ystävä
Juttujen täytyy tuntua. Ei aina kovaa, mutta pitää olla voimaa ja aikomusta mukana. Parhaimmillani pääsen kipukokemuksissani huipulle, jossa tuntuu hyvältä, naurattaa ja pää on ihanasti sekaisin.
Silittely, kiusoittelu, kutittelu... ärsyynnyn sellaisesta, jos tarkoitus on kiihottaa eroottisesti.

Heikoimmat viisi:

Master/Mistress, valtias, valtiatar, jne
Joo vissiinkään minusta ei tähän ole, ei ole riittävästi halua hallita, tai nähdä toinen alistettuna. Ihan vain satunnaisesti trippailen tällä puolen, mutta todellista hallitsijaa minusta ei kenellekään saa.

Owner, omistaja
Tarkoittanee orjan omistajaa, eli enempi 24/7-suhdetta omistettavaan. Tai lemmikin omistajaa. Jotakuta jolla on valta ja vastuu. Nollille menee tämäkin.

Rigger, sitoja
Tämä termi piti tarkistaa, ei ollut riggeri tuttu. Kertonee, miten vähän olen paneutunut bondageen. Ei, minua ei kiinnosta vangita ketään sidotuksi. Ihan kädentaitojuttuna ja yhteisenä kivana voisin tehdä, mutta ei sytytä.

Ageplayer, iällä leikkijä
Nykyään leikitään joissain piireissä pikkuista(tyttöä) ja isoa(isukkisetää). Tai vastaavia ikään liittyviä juttuja. Minulla ei ole näihin mielenkiintoa.

Daddy/Mommy, isukki, äippä
Samaa juttua, ei kiinnosta.

----

lauantai 6. tammikuuta 2018

RedCatherine: Musta nahkahansikas

Symboli jo itsessään, se kertoo palasen tarinaa pelkästään ilmestyessään kuvaan ilman muita vihjeitä. Femme fatale, salamurhaaja, natsiupseeri, sieppaaja? Sillä seksualisoidaan voimaa, voimistetaan - ja voimaannutetaan - seksuaalisuutta, se on valtaa, uhkaa, auktoriteettia ja arvaamattomuutta, kontrollia joka juuri ja juuri pidättää alla piilevän hillittömyyden. Se on ruumiillisuutta, korruptiota ja syntiä. Se on vihjaus asioista joista ei kaikissa porukoissa keskustella.

Kuva: RedCatherine


Visuaalisesti se on yhtä aikaa ankara ja lempeä, et voi tietää oletko saamassa hyväilyn vai nyrkiniskun. Se on lämmin ja kylmä, kosketus voi yhtä lailla luoda kylmiä väreitä tai kuumotusta. Se on peittävä muttei eristävä, kätkee käden mutta jättää elävän tuntuman, mielikuvan paljaasta ihosta. Se on dominantti, paitsi kun tarinan lopussa pahis häviää. Se sopii submissiiviselle, mutta tuhmat tytöt tai ambivalentit kätyrit eivät tunnetusti nöyrry ilman oikeita otteita.

Se kiiltää himmeästi, hillitysti, orgaanisesti. Sen ääni, kehräävä narahdus tai sileästi sihisevä kahina, on kuin elävän olennon. Sen tuoksussa on huumaavaa lämpöä ja pinnan alla mausteista terävyyttä. Sen tuntu on sekoitus sileyttä ja karheutta, ei liian liukas, ei liian tarttuva. Kaikilla aisteilla se on sekä pehmeä että kova.

Kamera siirtyy, tarina etenee. Mitä tämä nahkahansikoitu käsi tekee? Se näyttää hyvältä tarttuessaan, tai kun siihen tartutaan. Katse seuraa sen eleitä. Avautuvaa kättä, sormen koukistusta tai osoittamista. Nyrkkiin puristumista. Luontevasti, kauniisti tarttuvat nahan verhoamat sormet pistoolinperään, viinimaljaan, veitsenkahvaan, savukkeeseen, ranteeseen, hiuksiin tai kaulaan. Samalla lumoavalla estetiikalla hansikoitu käsi sivelee turkista, silkkiä, lihaksia, lasipöydän pintaa. Hipaisee sormenpäällä huulia, poskea, veritahraa, kyyneleen silmäkulmasta. Aina vihjaillen.

PAM

Avokämmen tai nyrkki. Niin nopea että haluat nähdä kohtauksen uudestaan ollaksesi varma. Tai ehkä vain haluat lisää? Olitko lyöjä vai lyöty, vai vain todistaja? Yhtä kaikki, se näytti hyvältä. Yksinkertainen asia, mustaa nahkaa sopivan tiukasti käden verhona. Silti niin monimuotoinen, monimutkainenkin.

Puen hansikkaan varovasti. Sormet supussa, hitaasti, kuin fistaisin ensikertalaista. Tiukka rystysten kohdalta, ujutan vähän kerrallaan. Sormet liukuvat paikoilleen. Hansikas istuu tiukasti, nahan puristus tuntuu hyvältä. Käteni tuntuu saavan eri mittasuhteet, se on sensuellimpi, seksikkäämpi, pehmeämpi. Eroottinen ja erogeeninen. Puen toisenkin. Efekti on yhtä selkeä kuin selittämätönkin. Energiaa, voimaa, lavasäteilyä. Psykosomaattista magiaa. Ja kun se tuntuu riittävän vahvana, voi toinenkin saada siitä osansa.

Kuva: RedCatherine


Sivelen hänen hiuksiaan hellästi. Hyvännäköiset hiukset, hyvännäköinen hansikas, yhdessä lumoavat. Hitaasti kiedon suortuvat sormieni ympärille kunnes ote pitää. Seison lähellä, hengitän häntä, nahan ja tervasampoon tuoksut sekoittuvat. Tiukennan otetta sen verran että hän voihkaisee.

Hellitän hieman, suutelen hänen poskeaan, ja hipaisen suudelmaa toisen käden sormilla. Nahkahansikas ihoa vasten, sivelen ja nautin näystä, tunnusta, tuoksusta. Siirryn hänen huulilleen, ja sama tuoksu täyttää hänen hengityksensä. Ajatuskin on kiihottava. Hyväilen huulia, raotan ne, liu’utan sormen hänen suuhunsa. Hänen kielensä on pehmeä, liukas ja lämmin nahan läpi. Hieron sitä kuin klitorista. Nautin tästä enemmän kuin jos hieroisin omaani.

Kun hän näykkäisee, upotan sormen syvemmälle, painan kämmenen lujasti hänen suulleen ja vedän hiuksista kovempaa. Nahkahansikkaan tukahduttama voihkaisu on ihanaa musiikkia. Suutelen hänen kaulaansa hellästi, otetta hellittämättä. Odotan kunnes hänen hengityksensä jälleen tasaantuu, ja sitten salpaan sen kokonaan.

Nahkahansikas peittämässä hänen suutaan. Estämässä hengityksen, estämässä avunhuudot. Näky on lumoava, äänet juovuttavat, se miltä hän tuntuu hansikoiduissa käsissäni kiihottaa minua järjettömästi. Vedän hänet vielä lähemmäs, painaudun kiinni. Katson häntä. Tunnen hänen yrityksensä vetää henkeä. Asetelma on kaunis. Hän on kaunis. Hänen huulillaan minun käteni, mustassa nahassa, on seksikkäämpi kuin koskaan. Fantasia tulleena todeksi.

Päästän, syleilen, suutelen. Hetki on ollut läheinen, intiimi, kahdenkeskeinen huolimatta sivustakatsojista. Joskus käsi on paljaampi nahkahansikkaassa. Silloin kosketus pyrkii syvemmälle, ja kun kosketettu antaa sen tulla, kun saavuttaa sen tietyn yhteyden...

Kiitos.

Kuva: RedCatherine

tiistai 2. tammikuuta 2018

Riita

Onhan tässä jo riideltykin tyttöystävän kanssa. Kuten kinky-ystäväni kauniisti lohdutti: "Se että riitelee merkitsee että toinen ei oo hälläväliä".

Uudeksivuodeksi oli suunnitelmia, tarkoitus viettää se yhdessä ja saapua bileisiin joissa olisi muitakin kinkyjä. Tanssia villisti, juoda viimeisiä maljoja ennen tipatonta tammikuuta, tehdä jälleen uudenvuodentoive-rituaali, nukkua yhdessä, ehdottomasti yhdessä. Ehkä seksiä, luultavasti seksiä.

Kunnes sitten ... ei käynytkään niin. Uusivuosi vietettiin tahoillamme, viestihiljaisuudessa murjottaen. Kumpikaan ei juhlinut mitenkään, ajatukset olivat synkkiä. Oleminen oli tuskallista. Roikuimme tilanteessa, että lähestyisin häntä kunhan saisin itse omat ajatukseni kasattua, suuntaan tai toiseen.

Leikittelin ajatuksella, että ehkä tämä olikin nyt sitten tässä. Lopullisuus, hetken kipuilu, toipuminen, molemmat lähtisivät suuntiinsa, moikattaisiin ohimennen. Voisiko olla niin? Olisihan se hiton noloa ja typerää erota tälleen hetikohta, mutta sattuuhan näitä. Kokeilin mielessäni, olisiko tämä oikea ratkaisu. Hetkeksi tuli rauha, kun hahmotin, miten helppoa elämä olisi. Sitten näin mustan kuopan, jonka pohjalla tunsin seisovani. Siinä kuopassa ei mikään olisi kivaa eikä tuntuisi miltään, arki jatkuisi tasaisena, kuolettavana. Ei olisi mitään helppoa reittiä ulos. Ei, ei todellakaan sellaiseen tilaan. Mieluummin kaikki se tasapainoilu ja työstö mitä tämä suhde tarjosi. Tämä tie ei ole helppo, eikä sitä luullakaan.(*

Puhkuin yhä vihaisia, hankalia tunteita; uudenvuodenpäivänä lähdin tunnin reippaalle aamukävelylle, jonka aikana vasta sain itseni rauhoittumaan. Kaikki alkoi näyttää selkeämmältä ja helpommalta selvittää. Sieltä palattuani tajusin että minun on heti tavattava RedCatherine uudelleen ja sovittava tämä sotku. Laitoin pienen kyselevän viestin.

Istuimme hiljaisessa ravintolassa vastakkain. En ollut saanut halia ovella, kaikki oli taas jäykkää ja muodollista, omituista. Puhuimme vuorotellen, kuuntelimme toisiamme tarkasti. Joka sana ja painotus oli nyt ymmärrettävä oikein. Puhuimme läpi kevyen aterian, läpi jälkiruuan, jonka tilasin oikeastaan vain jotta voisimme sen jälkeen jatkaa viereisessä tutummassa kuppilassa kun se aukeaisi. Ymmärsin häntä taas vähän paremmin ja hän toivoakseni minua. Lämpö alkoi palata pöytäämme, oli selvää, että jatkaisimme eteenpäin taas yhdessä, yhä yhdessä. Hän lumosi minut, vaikka pidin häntä vain kädestä kiinni pöydän yli, vain sormemme kohtasivat. Tiesin, että näin se menisi heti jos koskettaisimme, oli tärkeää saada nyt puhua ensin ja sitten vasta tämä.

Istuimme vanhassa ylväässä kivirakennuksessa erikoisessa korkeassa aulatilassa suurella antiikkisohvalla. RedCatherine hieroi minua selästä tietystä kohtaa josta jumittaa, se on meidän juttujamme. Jaoimme hellyyttä näin, käytännöllisesti, mutta tärkeällä tavalla. Olimme onnellisia yhdessä ja se oli helppo kertoa toiselle. Minun on välillä vaikea hahmottaa, mitä rakkaus minulla oikeastaan on, miltä se tuntuu, miten se vaikuttaa, mutta pirun lähellä ollaan.

Kotiin palasin takki auki valkeassa räntäsateessa ja hukkasin piponi jonnekin.





*On haastavaa olla biseksuaalisessa polyamorisessa S/M-suhteessa, vieläpä tosissaan.