torstai 5. huhtikuuta 2018

Sadistin ja masokistin ero

Tetris:



Sadistin ja masokistin ero. (Viihteellinen teksti)


Otsikko on hiukan huvittava, kaikkihan tietävät mikä näiden kahden ero on. Sadisti tykkää satuttaa ja masokisti tykkää kivusta.

Tämän lisäksi olen havainnut tietynlaisia yhteneväisiä piirteitä ihmisissä, jotka määrittävät itsensä pääasiassa sadisteiksi tai masokisteiksi. Pohjaan ajatelmani vain omiin kokemuksiini ihmisistä.
Ja kuten kaikille kinkylukijoille on selvää, sadistillahan tarkoitetaan tässä yhteydessä sovitusti tapahtuvaan satuttamiseen tai muuhun toisen ihmisen koettelemiseen mieltymystä tuntevaa henkilöä.

Itse masokistina olen päässyt lähemmäs sadisteja kuin toisia masokisteja. Ja koska olen mahdollisimman todenmukaiseen kokemukseen pyrkivä, olen nimenomaan ollut kiinnostunut toisen elämysten aitoudesta. Arvostan, jos joku on selvästi ns. aito sadisti minun silmissäni. Esim. itse en ole oikein minkäänlainen sadisti. Voin piiskata toisia, voin tukistaa, kynsiä ja raapia, mutta elämykseni ei mene sen syvällisemmäksi, eikä minulla ole erityistä tarvetta näihin toimiin. Oikeastaan, toimintani tähtää usein lähinnä sadistin härnäämiseen itseni kimppuun.

Vältän muuten käyttämästä termiä "seksuaalinen sadisti", sillä aina tilanne ei ole edes seksuaalinen. Samoin kuin masokismi, uskon sadisminkin voivan esiintyä ilman suoraa yhteyttä seksiin, kiihottumiseen.

Henkilökohtaisesti pidän aitona sadistina henkilöä, joka ulkoisista olosuhteista riippumatta fantasioi toisen satuttamisella. Tällainen sadisti tekee mitä tekee omista lähtökohdistaan, ei siksi että toinen pyytää. Sadistilla on oltava omat halut ja ehkä jopa tarve. Kuka tahansa pystyy tekemään asioita, mutta aito sadisti haluaa tehdä asioita.

En tarkoita, että olisin luokittelemassa ihmisiä, vaikka sitä juuri teenkin. Tarkoitan, että itse saan parhaat tunnelmat, kun minulla on aavistus toisen omista motiiveista. Sellainen vain olen. Olen hyvin herkkä tässä. Pienet vihjeet kertovat eniten. Aito sadisti ei esimerkiksi tarvitse mitään sen monimutkaisempaa toteuttaakseen tilannetta, ei sidontapaikkoja tai riiputtimia. Ei edes välineitä, mitään kättä pidempää. Jos on halu, löytyy tapa! Aito sadisti ei myöskään jätä tilannetta kesken, ellei ole pakko. Päin vastoin, hän vie sitä pidemmälle, kurillinen uteliaisuus silmissään. Hän haluaa tehdä juuri näin, juuri nyt. Hän ei ole erityisen herkkä kuuntelemaan pieniä vastaväitteitä ja vikinöitä, vaan innostuu lisää. Ja hän pitää kohdettaan silmällä kuin vaaniva haukka tai kissa.

Aito sadisti on uskomattoman empaattinen ja tarkkaavainen toista ihmistä kohtaan. Sadistilla on kiintein katse, suurin mielenkiinto toiseen ihmiseen. Hän tarkkailee, kyselee, keskustelee. Hän porautuu sisään sieluusi ja tarkastelee, mitä käyttökelpoista sieltä löytyy. Jos hänen alaansa kuuluu myös nöyryyttäminen, hän on erityisen näppärä nappaamaan tiedot heikoista kohdistasi ja hän muistaa ne erehtymättä. Eikä epäröi käyttää, hekumoiden.
Tämän kaiken hän tekee kuitenkin hyvällä maulla ja yhteisymmärrystänne vaalien. Hän ei tahdo satuttaa sinua liian syvältä, se ei enää kuulu leikkiinne. Hän ehkä osaisi ja voisikin, hänellä on työkalut siihen, mutta se ei kuulu onneksi asiaan. Hän tahtoo lähinnä horjuttaa sinua, saada sinut hämmentymään, sekoittamaan konseptisi ja nolaantumaan sopivasti. Se on hänestä hauskaa ja mielenkiintoista ja palvelee hänen toiveitaan.

Minä nautin, kun minulle tehdään juuri noin, sopivasti.

Hyvät sadistit ovat usein älykkäitä, seurassa kohteliaita ja hyvätapaisia ihmisiä. He ovat usein hyvin lämpimiä ja huomioivia ihmissuhteissaan. Näin ainakin minun tuntemani henkilöt. Heidän sadistinen puolensa tekee heistä kiehtovia, väläykset heidän silmissään, kun aihetta lähestytään.

Aito, hyvä sadisti on masokistille kullanarvoinen löytö. Heitä on harvassa.


Entä millaisia ovat masokistit?

Tämä on hankalampaa, koska kuten sanoin, olen vähemmän kohdannut itse henkilökohtaisesti masokisteja sessiotilanteissa. Katsellut toki, mutta sekin on eri asia kuin olla itse vuorovaikuttamassa mukana. Voin antaa vain jotain linjanvetoja ihmisistä, joita pidän alistuvina masokisteina, mukaanlukien itseni.

Masokismi ja alistuvuus ovat luonteeltaan omaan napaan kääntyviä piirteitä. Mun tunteet, mun tunnelmat, mitä mä koen, millai mä tunnen, mä, mä, mä... Masokisti ei paljoa piittaa sadistin tunteista, kunhan hän itse saa, oikealla tavalla ja riittävästi. Hän ei edes katso toista, eikä aina kykene kuuntelemaankaan. Hän kietoutuu itseensä sessiossa, sitä ennen ja sen jälkeen. Masokisti rakastaa omaa transsiaan ja eskapismiaan, toinen on hänelle väline joka sen tuottaa ja tarjoilee.

Ihanaa, kun saa itse vain heittäytyä ja ottaa vastaan, tarvitsematta edes tehdä päätöksiä, paeten jopa vuorovaikutuksen taakkaa. Nähköön toinen kaiken vaivan, suunnitelkoon session ja toteuttakoon sen, sekä ottakoon vastuun jälkihoidosta. Passiivisella on onnellista. Jos jotain menee vikaan, katse kääntyy sadistiin.

Jos kaikki menee hyvin, masokisti hehkuttaa kyllä kiintymystään, jopa ihailuaan. Oli teillä sitten jonkin sortin suhde tai ei. Saatat saada todella uskollisen tyypin seuraasi. Masokistin katse kääntyy sinuun, kun hänen alkaa taas tehdä mieli. Jos hän on aktiivista sorttia, hän laittaa viestiä ja koittaa kovasti saada seuraavaa sessiota sopimaan kalenteriinsa. Hän haluaa lisää samaa lajia, hänen täytyy saada sitä lisää, tahdoit tai et.

No, oikeasti, masokistit ovat monesti hyvin sympaattisia ja humoristisia tyyppejä. Pakkohan se on olla, kun on julkisesti näyttänyt takamustaan ja kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, mistä pidät. He saattavat olla vähän lapsekkaita, söpöileviä, jollain tavoin myös arkoja ja alttiita nopeasti reagoimaan toisen toiveisiin. Tai he ovat sitä sorttia, joka tykkää kiusoitella ja haastaa. Tämä kaikki tulee esiin erityisesti silloin, kun omia piirteitään ei tarvitse kätkeä, eli kinkyporukassa. Alistuva masokisti on omimmillaan, kun hänellä on rinnallaan joku/joitain jotka pitävät häntä käskyn alla, edes jollain tasolla. Kaulapannassa, hihnassa, vierellä polvillaan, siliteltävänä, puhuteltavana, piiskattavanakin joskus. Tosin, tällöin hän keskittyy tilanteeseen ja itseensä. Masokisti voi olla aika tylsää seuraa, hän ei kykene aina antamaan paljoa itsestään. Toisaalta, hän on onnellinen kun hänen ei tarvitse.


Varmasti on paljon sadisteja ja masokisteja, jotka eivät tunnista tästä itseään. Meitä on niin moneksi ja hyvä niin! Ihmisillä on valikoimaa löytää omia vastaparejaan. Tämä teksti onkin enemmän viihdettä kuin faktaa, mutta ei vitsiä, jossa ei olisi puolet totta.

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Kinkyä arkipäivää

Tetris:


Tulee kirjoitettua eniten siitä, mitä tapahtuu harvoin, ehkä vain kerran. Isoista jutuista. Kuitenkin jokainen päivä voi sisältää pienempiä kinkyjä merkityksiä, sellaisia jotka pitävät elämän kiinnostavana. Osa tapahtuu muiden kanssa, livenä tai somessa, osa on yksityistä, jota kuitenkin voi halutessaan jakaa. Pienet asiat ovat usein jopa todempia kuin spektaakkelimaiset äärihetket.

Kun jokin asia todella kiinnostaa ja resonoi oman minän kanssa, siitä tuntuu avautuvan loputon spektri alaotsikoita, joista löytää lisää omaa maailmaansa. Kiinnitämme huomiomme asioihin, jotka koemme omaksemme. Tämä jatkuu niin, että meille alkaa tulla eteen yhä enemmän sitä, mihin suuntaamme. Jos ei ole mitään estettä tarttua näihin juttuihin, alkaa elämänpolku muovautua kyseiseen suuntaan ihan konkreettisesti. Toiset sanovat, että saamme sen mitä toivomme. Toiset käyttävät magiaa, toiset uskontoa, toiset meditaatiota tai jotain muuta suunnatakseen toiveitaan. Kaikki nämä toimivat. Kinky elämäntapa on vain yksi mahdollinen suunta. Mitä enemmän sitä vastaanottaa, sitä enemmän siihen kietoutuu. Erikoisesta tulee jokapäiväistä.



RedCatherinen tavaroita. Kuva: Tetris

----

Samalla kun kirjoitan tätä, saan somessa viestinä alastonkuvan RedCatherinelta. Se on notkea, avoin kyykkyposeeraus saunan eteisestä. Hiukset valuvat melkein lattiaan. Hänen kasvonsa ovat ilmeettömät, katse kiinteä. Hän on kaunis ja vaarallinen. Oletettavasti hän nauttii tilanteesta, ei hän näin muuten tekisikään, lähettäisi tällaista minulle. Tekee taas jotain, mihin minusta ei olisi. Voin vain ihailla.

Näemme toisiamme lähes joka päivä. Kun emme ole yhdessä, vaihdamme viestejä. Välillä minulle tulee erossa ollessamme haikea olo, etenkin kun perheemme ruokapöydässä on yksi tyhjä paikka, tai kun käyn nukkumaan yksin kylmään sänkyyn. Meillä on hyvä olla yhdessä. Olemme hyvin sopuisia, ajatuksemme kulkevat paljolti samoja ratoja. Rakkaus ja molemminpuolinen kärsivällisyys sekä hyvä tahto paikkaavat hankalammat hetket. Ja kunnioitus!

Oltuamme kohta 5kk yhdessä tyttöystävinä sekä yhä enemmän D/s-suhteessa, ovat riidat laskettavissa yhden käden sormin. Siitä syystä, luettuani näitä blogitekstejä taaksepäin, minua alkoi häiritä välittyvä mielikuva, että suhteemme olisi kovinkin myrskyisä. Ei pidä paikkaansa. Ei myrskyä, mutta kiihkoa kyllä, ja se on eri asia. Halusin tuoda tekstiksi sitä jokapäiväisyyttä, mikä ei huippukohdista välity. Se ei tosin ole helppoa, sillä itse rakastan kiinnostavia yksityiskohtia, ja kaihdan latteita ympäripyöreyksiä. Miten leikata sopivia yksityiskohtia siitä, mikä pyörii ympärillä joka päivä?

----

Ystäväni ja työtoverini luonnehti kahvipöydässämme jotenkin niin, että häneltä on ottanut aikaa tottua arkiolemisemme epä-konventionaaliseen luonteeseen. Hän on itsekin hyvin kinky- ja queer-myönteinen (en muita lähelleni ottaisikaan enää), mutta tapamme elää ja työskennellä näissä samoissa tiloissa puoliksi julkisina ja puoliksi kaapissa entisin ja nyt uudistunein kokoonpanoin.. että siinä on tottumista. Samoin, kuin tavassamme keskustella, kun aihe vaihtuu lennossa vaikkapa huonekasvien hoidosta edellisten kinkybileiden muisteluun ja takaisin.

Otimme kommentit tyttöystäväni kanssa kehuna. Juuri tällainen on elämä, jonka olemme valinneet: kinky jokapäiväisyys, jokapäiväinen kinkyys.

----

Tänään pelasimme erän lautapeliä "Ticket to Ride" kolmistaan, Herra Huu, RedCatherine ja minä. Meidän piti oikeastaan viettää aikaa lapsemme kanssa porukalla, mutta lapselle tuli kaverimenoa ja jäimme kolmisin pelin ääreen. En ollut ajatellut sitä ihan näin, "junailla" meitä aikuisia saman junapelin pariin. Pelailu meni loppujen lopuksi hauskasti ja luontevasti, kuten niin moni muukin yhteinen tilanteemme sitä ennen. Syömme toisinaan kaikki yhdessä, RedCatherine on autellut Herra Huuta pienessä remonttihommassa kun olin itse estynyt, olemme käyneet nelisin elokuvissa; kerran jopa nukuimme samassa huoneessa. Lapsemme on kiintynyt omalla tavallaan tyttöystävääni, jolla on intoa ja voimia peuhata kunnolla alakouluikäisen hurjissa leikeissä.  Asiat ovat menneet ihmeenkin sujuvasti.

Olen näiden kuukausien aikana toiminut niin, että tähtäimessäni on ollut juuri tällainen hyvä rinnakkaiselo. Olen koettanut olla painostamatta tilanteita suuntaan tai toiseen, ainakaan liikaa. Olen koettanut kuunnella ja ottaa huomioon kaikkia osapuolia. Tämä on ollut ihanne, päämäärä, mutta myös pakko. Jos minun pitäisi valita, en voisi valita. Minulla on molemmat, Herra Huu ja RedCatherine, molemmat omalla korvaamattomalla tavallaan. Tavoitteeni on puolestani riittää heille molemmille, heidän toivomillaan tavoilla. Toistaiseksi tämä on toiminut.

Kun menen RedCatherinen seurassa hänen luokseen tai jonnekin rientoihin, olen täysin hänen. Se mitä välillämme tapahtuu, on meidän asiamme. Jälkiä jää, mutta Herra Huu ei tapaa kysellä, saattaapa vähän naurahdella. Hän on kiinnostuneempi siitä, että arkinen perhe-elämä ei liikoja häiriinny.

Kun olen kotosalla Herra Huun kanssa tai jossain ulkona, olen kuten ennenkin. Meillä on aika tavanomaista sopuisaa puolisoiden elämää nykyään, kinkytouhut ovat pitkällä tauolla. Voisin toisinaan kirjoittaa meistäkin, mutta olen kunnioituksesta RedCatherinea kohtaan jättänyt sitä väliin, koska tämä blogi on muodostunut meidän kahden projektiksi. Toisaalta materiaalia tulee helpommin meidän touhuistamme. Herra Huu ei uskoakseni näitä lue.

Kun olemme kaikki yhdessä, kunnioitamme toisiamme, emmekä käy erityisen intiimeiksi. Polyamoria-termein suhdemalli on nyt V-mallia, minä V:n liitoskohdassa. Samaten olen huomannut, että olemme toimineet tässä kohta puolisen vuotta suljetulla mallilla, herratietää se ei ole ollut aikomukseni, mutta en ole kaivannut muuta, eikä käsittääkseni kumpikaan puolisoistanikaan. Periaatteessa kaikilla on vapautensa touhuta, mutta kukaan ei ole ollut kiinnostunut sitä käyttämään.

Pyrin keskustelemaan kummankin kanssa erikseen ja sopimaan asioita ja aikatauluja fiksusti. Ihan joka kerta se ei onnistu. Olen loukannut jo sekä Herra Huuta että RedCatherinea huolimattomuudellani. Kumpaakin siitä kohtaa, jonka tiedän olevan paha heille. No olen vain erehtyväinen ihminen minäkin, juteltu on, riidelty, sovittu. Ei mitään yli-dramaattista onneksi. Eteenpäin päästään, ollaan aikuisia, kyetään katsomaan pikku kompastelujen yli. Hyvää tahtoa on puolin ja toisin, sillä pääsee pitkälle, eikä tällainenkaan suhdesekamelska ole mahdoton.

Arkemme jatkuu. Huomenna taas kaikki yhdessä saman katon alla.
Hyvää kevättä kaikille!



maanantai 19. maaliskuuta 2018

Näkökulmia pakottamiseen

RedCatherine:



Vuosia sitten, eräissä naamiaisissa, teemana unelmat ja painajaiset:

“Mitä sinun asusi esittää?”
“Yhden unelma, toisen painajainen…”

Eräs toinen tyttö oli pukeutunut dominaksi, hänellä oli pieni kevyt hapsupiiska, jopa enemmän lelu kuin seksikauppojen pehmoversiot. Useimmille sekin riitti, kikatus ja feikattu kiljunta säestivät kevyttä leikittelyä. Vaan yksi pojista tykkäsi touhusta enemmän kuin muut. Tykkäsi tosissaan. Hän halusi enemmän. Paljon enemmän.

Hän sai minut.

Koska kun minä tarjoudun pieksämään tuntemattoman takamuksen lihasruhjeille paksulla ketjunpätkällä, minä tarkoitan sitä. Ja minä pieksin. Ja hän ontui kotiin. Onnellisena. En tietääkseni ole tavannut häntä sen koommin.

---

Eilen, minun luonani:

“Siinä on eroa tuletko sinä piikomaan tänne, vai minä emännöimään teille. Ero on se että minä olen emäntä, en piika.”

Alku oli kevyt, suunnitelmana mennä vielä illaksi kaupungille. Laitoin Tetriksen polvilleen heti aluksi ja kiinnitin hänen kaulapantansa. Käskyjä, tehtäviä, ei mitään dramaattista, kokeilunhaluinen domina leikittelemässä vallallaan. Seksiä, selkeällä D/s-asetelmalla mutta ei sen rajummin. Mutta tunnelma alkoi elää omaa elämäänsä, ja me uimme virran mukana.

Rakastan hänen sormiaan, sitä nautintoa jota ne tuovat minulle. Se ei ole pelkkää näppäryyttä (ja sitäkin lajia on kuulkaa riittämiin). Se on tunnetta, taidetta, asennetta ja herkkyyttä. Halua tutkia, oppia, kokeilla, seikkailla. Halua palvella. Kiintymystä. Rakkautta.

No one else can make you feel like I do
No one gets as deep inside you as I do


Tetris, rakkaani, rakastajani. Alicen sanat sopisivat sanomiksesi. Sinä herätät minussa asioita. Voimakkaammin ja syvemmältä kuin kukaan on ennen onnistunut.

Mitä asioita?

En tiedä, en ennalta. Ne tulevat pimeästä. Joskus olen käsittelysi jäljiltä pehmeä ja raukea, joskus riehakas ja leikkisä, joskus intohimoinen ja fyysinen.

Eilen olin paha.

Jossain kohdassa päätimme että jätämme kaupunkikeikan väliin, siirrymme suoraan etkoilta jatkoille. Jokin toinen kerta se ei olisi merkinnyt sen kummempaa, olisimme jatkaneet samaan tapaan. Mutta pimeästä tulee asioita, eikä niistä tiedä ennalta. Ja eilen tuo päätös heitti minulla saman tien isomman vaihteen päälle.

“Käänny kontillesi ja odota.”

Näin että et ollut yhtä kovassa vauhdissa. Olisi väärin sanoa että en piitannut. Olisi väärin jopa sanoa että osa minusta ei piitannut. Kannan sinusta huolta. Rakastan sinua. En halua tehdä vastoin tahtoasi - liikaa. En tahdo rikkoa rajojasi - liikaa.

Ja osa minusta näki rajasi ja tahtoi rikkoa ne. Tiesi tahtosi ja halusi murtaa sen.

Etäännytetty sanamuoto ei ehkä tee oikeutta tilanteelle ja tunnelmalle. Sanon siis vielä: Minä halusin rikkoa rajasi. Minä halusin murtaa tahtosi.

Ja rikoin. Ja mursin. Tieten tahtoen. Ja tulen haluamaan sitä taas. Ja tulen tekemään sen taas jos sinä valitset sen polun joka johtaa pimeääni. Sen polun jolla väijyvät kaulaa kuristava vyö, kylkiluita ruhjova polvi, kaikkialle tunkeutuvat sormet. Ja ennen kaikkea pahuus. Pahuus jota haluan tehdä sinulle.

Ja jota tein uudelleen tänä aamuna.

---

“Minä olen pahinta mitä olet kohdannut. Haluan olla myös parasta.”

Koska toinen hetki, toinen tunnelma, toinen fiilis, ja haluan levätä sylissäsi. Tai haluan tyydyttää sinut perusteellisesti. Tai haluan sinut rituaaliini.

Ja mikä tahansa hetki, mikä tahansa tunnelma tai fiilis… olet minulle rakas.


 -----------


 Tetris:



Tahdon leikkiä tämän leikin kovilla säännöillä.

Hän on Emäntä, hän on Alfanarttu.
Alistun, mutta aina se ei ole yhtä helppoa.
Siitä huolimatta, olen valinnut mielentilan, jossa ei ole sanaa EI. Se mielentila on syvä ja pysyvä, EI:n kaivaminen kurkustani olisi työlästä. Se on halukkaan, uteliaan, uhkarohkean alistujan mielentila. Alistujan, joka tietää, että kaikki ei aina tule olemaan kivaa.

Nämä eivät ehkä ole fiksuimmat säännöt tai helpoin tie toteuttaa itseään ja me tiedämme sen.
Se mikä meitä auttaa, on suora yhteys välillämme ja se että keskustelemme jälkeenpäin asiat selviksi. Saa sanoa, jos jokin oli erityisen haastavaa, ja millaisia tunteita se herätti. Myös se auttaa, että kesken session on lupa osoittaa mieltään, kiukutella, käydä vastahankaan, tämä ilman että dominoiva säikähtää, perääntyy, pyytelee anteeksi.

---

Olit jo illalla onnistunut pelottelemaan minua vimmallasi:

Olin hitaammassa vireessä, hiukan väsynytkin. Minusta oli ihanaa tuottaa sinulle nautintoa kiireettä, nuolla sinua huolellisesti ja rauhassa, tarkastellen kehosi reaktioita. Olin itsekin märkä ja annoit minun toteuttaa itseäni päälläsi kuten halusin. Tiedän, että se on kunnia ja että voit ravistaa minut mattoon koska tahdot, mutta nyt halusit antaa itseäsi minulle, jopa yllytit. Koitan olla sinulle hyvä ja olen onnellinen kehuista joita saan. (Olet itsekin loistava, mutta ehkä siitä joskus myöhemmin).

Joka tapauksessa, en ollut masokistisella tuulella, päin vastoin vähän huolissani, sillä olin viikolla mokannut sopimissamme aikatauluissa ja olit kommentoinut "perästä kuuluu". Laitan tällaiset heitot tarkasti merkille, eikä sinullakaan ole tapana unohtaa. Tarkastelin raukeaa nautinnollisuuttasi etsien merkkejä mahdollisesti heräävästä sadismistasi. Oikeastaan toivoin, että tyytyisit nyt tähän, että sinuakaan ei ehkä kiinnostaisi tänä iltana. Toivon, mutten sano mitään. Jätän päätöksen sinulle. Ehjä dynamiikkamme on minulle tärkeämpää kuin oma hetkittäinen mukavuuteni.

Tunnistin mielentilan muutoksesi kehostasi, vaikka makasimme sylikkäin, emmekä kumpikaan liikkunut. Tietyt merkit olivat minulle selviä. Viimeistään katseesi näkeminen vahvisti intuitioni: paha nosti päätään. En kyennyt seuraamaan tunnelmaasi kohti pimeääsi; jäin sen reunoille, pelkäävänä, epävarmana. En ehkä kestäisi..

Silti, veit kehoni, veit lopulta minutkin. Putosimme yhdessä paikkaan, jossa oli pakottamista, kipua, kiihotusta ja mielettömiä fetissejämme. Pakotettua nautintoa, sellaista mitä en olisi sillä hetkellä itse valinnut. Ennakkopelkoni olivat tällä kertaa pahempia kuin todellisuus. Selvisin, kestin.

Jälkeenpäin olin helpottunut ja sinunkin kehonkielesi oli jälleen rentoutunutta, hyväntuulista. Nukahdimme pian lähekkäin.
Ja heräsimme aamulla kokeaksemme saman uudelleen. Pakotuksen nautintoon. Valtakamppailun.

---

Tällainen vaikuttaa minuun. Huomasin että mieltäni kiristivät nämä tilanteet, vaikken sitä oikein myöntänytkään. Niistä oli pakko puhua jälkikäteen, puhua ja kirjoittaa. Vasta seuraavana päivänä tuli katarsis, huojennus ajatuksista, kun puhuin kanssasi vielä uudelleen. Onneksi kanssasi voi puhua! Kaivelimme jälleen aihetta Concensual Non-Concent meidän välillämme. Mitä alistuvan kannattaa viestiä ja mitä dominoiva pystyy toisesta lukemaan. Uskomattoman konstikasta... Mutta samalla kiehtovaa!

Olimme lähekkäin, hengitimme toistemme ihoa, puhuimme.
Jatkamme.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Otamme kunnolla yhteen

Olen enemmän mustelmilla kuin koskaan. Polvissa, käsivarsissa, lapaluissa, häntäluun kohdalla. Joka paikassa on särkeviä kohtia. Molemmissa olkavarsissani on neulojen jättämät vaakarivit. Vain piiskan jälkiä ei tällä kertaa löydy. RedCatherine pystyy käsittelemään minut muutenkin.

Kuva: RedCatherine
Ajamme välillä RedCatherinen kanssa toisemme aivan piippuun ja bileviikonloppu vielä teki meidät kahta hullummiksi. Häntä lainatakseni:
"Mä olen väsynyt fyysisesti, mä olen väsynyt henkisesti, mutta libido vaan huutaa".
Mielettöminä riehuvat viettimme heittävät meitä yhä uudelleen.
Kumpikaan ei pane kamalasti vastaan.
Kunnes rauhoitumme, nostamme teekupit tärisevin käsin huulillemme ja vannomme, että seuraavaksi nukumme. Sylikkäin, tiiviisti.

Viikonlopun Fetish Clubilla palasimme tanssilattialle, jolla on meille erityinen merkitys: siellä, tavallisena yökerhon iltana, RedCatherine vietteli minut ensi kertaa fyysisesti. Silloin kainouteni esti meitä menemästä kovinkaan pitkälle, vain mielikuvat mahdollisuuksista jäivät eloon. Nyt saimme toteuttaa itseämme vapaasti, vihkiä tuon tilan uudelleen meille. Minä lattialla istuen saapasjalat harallaan, hän sylissäni. Minä selälläni, hän päälläni. Muut bilettäjät jonnekin taustahälyyn häipyen, vain lattiassa jytisevä musiikki kehossani ja hänen lämmin painonsa päälläni. Kuiskimme tärkeitä rakkauden sanoja, meillä oli sanomattoman hyvä olla.

---

Alkuillasta RedCatherine esiintyi papittarena pitkässä liehuvassa hameessaan tehden steariininvalutus-demoa minun ja erään toisen iholle. Rentouduin lattialla hänen piirtäessään tarkasti vatsalleni suurta punaista suojaavaa pentagrammiaan. Vaha poltti vain vähän, katselin kirkkaassa vastavalossa hänen pitkähiuksista hahmoaan ylläni, ihailin hänen liikkeitään. Niitä olen ihaillut alusta asti, enkä väsy vieläkään. Sulavia, tarkkoja, alla piilevää voimaa uhkuvia. Kun hän keskittyy, olen myyty.

Seuraavaksi hän teki demon neuloilla ja tikkausvälineillä. En edes esittänyt rohkeaa istuessani valokeilassa, käsivarsi puhkottavana. En kestä katsoa neuloja kun ne menevät pari senttiä ihon alle ja taas ylös, jääden paikoilleen siistiksi riviksi. Minusta on ihanaa, kun RedCatherine tekee minulle asioita, vaikken niitä kaikkia yhtä suosiolla siedäkään. Kun hän kohdistaa huomionsa minuun ja tekee sellaista mistä oikeasti on kiinnostunut, se hivelee minuakin. Kun hän veti neulat pois, tuli verta vain vähän. Paksua, punaista, samantien hyytyvää. Vahvan rautaisen makuista, kun hän nuolaisi ja tarjosi minullekin. Olin pyytänyt häntä sitomaan neulanjäljet hyvin, sillä minulla oli ennakkoaavistus, että päätyisin vielä pyörimään paikoissa, joissa en välittänyt joutua varomaan pistokohtia.

Kaikenkaikkiaan sovitut esitykset menivät hyvin ja vasta niiden jälkeen saatoimme todella rentoutua ja keskittyä toisiimme.

---

RedCatherine yllätti minut täysin vaihtamalla asuaan kesken bileiden. Tavatonta! Hän ilmestyi eteeni toisessa hahmossaan, sotilasasuisena: mustat hameenliepeet olivat vaihtuneet maastokuvioisiin housuihin, korkosaappaat maihareihin, papittaren liuskoitettu paita hihattomaan toppiin. Sanon häntä kersantti Katariinaksi kun hän näyttää tältä. Pitkät hiuksensa hän oli vetänyt poninhännälle, pois toiminnan tieltä, päässään hänellä oli baretti. Täydellistä! Sovimme nyt hyvin yhteen, minun edelleen suosiessa mustia Mil-Pron reisitaskuhousuja, brittimaihareita ja toppia.

Olin syönyt vähän turhan huonosti sinä päivänä ja juonut siihen päälle muutamia oluita, minua suoraan sanottuna heikotti jonkin verran. Siitä huolimatta RedCatherine sai minut yllytettyä tyhjillään olevalle lavalle pitkä muoviputki kädessäni. Hän oli taistelutuulella. Minun oli määrä koittaa käydä hänen päälleen putki aseenani. Huh, tiesin tarkalleen miten homma tulisi päättymään, ihan sama mitä tekisin. Se lähinnä huvitti minua ja epäröintini näkyi taatusti salin takaosaan asti, jos joku kerkisi omilta sessioiltaan katsomaan. Hän yllytti minua edessäni, joten keräsin omaa taisteluhaluani ja edes yritin. Varsin yksinkertaisesti päädyin tietty alakynteen. Panin kyllä vastaan, se täytyy sanoa, ja siitä varmasti monet mustelmani ovatkin peräisin, vaikkei sellaista huomaa kun on keskittynyt taisteluun.

En päästänyt RedCatherinea turhan helpolla, minkä hän myöhemmin myönsikin. En suostunut menemään köysiin noin vain, hän joutui vähän näkemään vaivaa, kun oli tätä kerran halunnut. Vääntämisen jälkeen olin kuitenkin vääjäämättä naamallani pölyisellä lavalla, puhisten turhautumistani. Hän veti köydellä käsiäni selän takaa ja olkavarsien ympäri nalkkiin. Köydet olivat kunnolla kireät. Kuulin jonkun selittävän yleisössä, että tuollaista sidontaa he harrastavat: combat bondage. RedCatherine kehitti termin kuvaamaan toimintatapaansa, jollaista kovin moni ei taida harjoittaa BDSM-piireissä. Tehokas hogtie pisti minut kyvyttömäksi tehdä mitään, vaikka yritystä oli. Sain "palkaksi" silittelyä ja pusuttelua, vaikka etsinkin koko ajan tapaa vapautua ja antaa takaisin vangitsijalleni.

Jatkoimme lähitaisteluamme vielä toisin tavoin. Minäkin aloin taas syttyä toimintaan. Kyseessä ei ollut esitys vaan oma huvimme, joten väliin jäi pitkiä suvantoja, jolloin versioimme aihetta raiskaus taistelukentällä..  Tästä meidät sitten valomerkin mentyä häädettiin kotiinlähtöön. Joku kävi vielä erikseen kiittämässä, että olimme olleet viihdyttävää katsottavaa. Hauskaa!

---

RedCatherine kaivelee minusta ruumiin ja asenteen puolia, joista pidän, mutta jotka ovat olleet piilossa. Nautimme molemmat kun saamme toisistamme haasteen. Samaten monen häviön jälkeen maistuu entistä makeammalta esimerkiksi ottaa hänet kunnolla edestä ja takaa, kun hän antaa sen tapahtua. Dynamiikkamme rakentuu suurelta osin fyysisyydelle, sen eri asteille hellyydestä ja huolenpidosta rajuuteen ja tahalliseen satuttamiseen. Tätä myöten oman ruumiillisen kunnon merkitys korostuu; ei sitä pysty eikä jaksa, ellei ole mistä ottaa. Suhteemme pakottaa meitä pitämään itsemme kunnossa. Ikääni nähden olenkin suhteellisesti hyvässä kunnossa, ehkä paremmassa kuin koskaan. Alfanarttu ansaitsee kunnon vastaparin. Mustelmat ja pienet ruhjeet kuuluvat pakettiin, ne menevät siinä sivussa.




tiistai 6. maaliskuuta 2018

Teen mitä tahdon

RedCatherine:



Minä teen mitä tahdon.


Olen lukenut tekstejäsi. Olemme puhuneet tästä: consensual non-consent, CNC, yhteisesti sovittu pakottaminen. Se on enemmän kuin lupa, se on halu, jopa tarve. Sinä haluat niin, minä haluan niin. Se on meidän juttumme. Osa kummankin luontoa. Sinä haluat vaeltaa minun pimeässäni. Minä haluan nielaista sinut.


It’s not a crime
When you look
The way you do
The way I like
To picture you

      - Pet Shop Boys

Juridiset seuraamukset ovat luku sinänsä. Enemmän pelkään loukkaavani sinua kun satutan. Pettäväni luottamuksen kun teen odottamattoman. Rikkovani turvallisuudentunteen kun pelottelen.


Pelkään, itseäni, omaa pimeääni. Ja rakastan sitä, se on minua, se olen minä. Vaellan sinne, pelko oppaanani, luotettuna vartijana. Etsin polkuja joille sinut johdatan.


Ja teen. Koska tahdon. Ja minä satutan, yllätän, pelotan. Käyn rajojasi, kokeillen itseäni ja sinua.


Ei käsikirjoitusta, ei koreografiaa, ei turvasanaa. Fyysisesti et pärjää minulle. Hätä, protestointi ja rimpuilu lietsoo minua.


Mikä estää minua rikkomasta rajojasi? Ei yhtään mikään. Teen mitä tahdon.

----

Tetris:


En tahdo puhua tapahtumia edeltäpäin puhki. En tahdo olla ohjaajana enkä se joka kontrolloi. Meidän tasa-arvossamme sinulla on sitä laatua enemmän, kun on sen aika. Tahdon, että tilanne tulee joka kerta tuoreena, etten tiedä käsikirjoitusta, et kai sinäkään. Yhteinen mielentilamme yllyttää sinua ja lamaa minut odotukseen, vastaanottamiseen, kestämiseen. Tulee mitä tulee.

Samalla oloni on turvallinen. Saatan pelätä, mutta en pelkää. Ei siksi, että tilanne olisi kesy, vaan koska olen lähellä sieluasi ja luotan omaan arviooni sinusta ja sinuun.

Asunnossasi, kahden kanssasi. Minua ei odoteta ennen huomista missään. Et puhu mitään vaan keskityt tekemiseen. Olet raju Kersantti Katariina saappaissaan. Tai Kaaoksen Papitar kynttilöineen ja neuloineen. Tai Femme Fatale, joka sai tarpeekseen pantasuden ärinöistä ja julkeudesta. Tulen tuntemaan. Mutta miten? Ja kuinka pitkälle menemme? Sidot raajani, silmäni, suuni. Et erikseen anna minulle mitään turvametodia. Tulet päälleni, vedät remmin kaulani ympäri. Pelkään ja en pelkää. Luotan sinuun. Tutkit pimeyttäsi kanssani, pimeytesi pysyy hallinnassasi, se ei valtaa sinua kokonaan.

Tällä kertaa olemme vieraina bileissä, satoja muita ja me. Heität siteen silmilleni ja viet minut jonnekin. Hyvä on, seuraan, vaikka minua jännittää ja hermostuttaa ympärillämme olevat. Pistät minut jollekin tasolle selinmakuulle, en ajattele sen tarkemmin. Joku toinenkin on siinä, tunnistan äänen ja kädet. Sidotte käteni ylös kiinni. Hankalasti, joudun rimpuilemaan, jotta saan nivelet asettumaan sopivaan kulmaan. Alan ihmetellä mielessäni mistä on kyse, kun jotkut alkavat irrottaa vaivalloisesti tiukkaan sidottuja maihareitani. En pidä siitä, mitä oikein aiotaan? Liikaa käsiä... Minulla on huonot kokemukseni kimppasessioista bileissä. Sinä saat tehdä minulle juttuja, mutta keitä ovat nämä muut? Pysyykö tilanne varmasti hallinnassa koko ajan?

Kun kumarrut puoleeni, minun on pakko kysyä suukapulani läpi, mitä aiot. En koskaan kysy. Nyt kysyn. Vastaat ja huudahdan: EI, SAATANA! Sylkeni roiskahtaa suukapulan sivuilta. Olet osunut suoraan triggeriini, pahaan kohtaani. Kohtaan, joka on jäänyt keskustelematta, kun kaikkeen ei olla ehditty. Jäädyn, en osaa tehdä mitään. Minun pitäisi vaatia irrotusta, mutta en osaa. En tee sellaisia päätöksiä sessioissa. Sinun on nyt ymmärrettävä. Ja ymmärrät.

----

RedCatherine:




Seis.


Jokin on pielessä. Otan enemmän kontrollia, vähennän satunnaisuutta, hidastan tilannetta. Mutta jatkan.


Kehonkielesi ei ole kohdillaan. Tunnelmassa on jotain vialla. Hidastan lisää, pysähdyksiin asti. Puhumme.


Sanavalinnat. Äänen sävy. Turvasanaa ei ole, on vain tunne ja luottamus. Minä teen mitä tahdon, mutta se mitä tahdon on kiinni monesta, pienestä ja suuresta. Se on kiinni omasta mielialastani. Se on kiinni siitä miltä sinä näytät, kuulostat, tunnut.


Nyt näytät erilaiselta. Et siltä miten haluan sinut kuvitella. Nyt on väärä hetki.


Minä teen mitä tahdon. Ja kun tahdon keskeyttää, keskeytän. Kun tahdon päästää sinut, päästän. Kun tahdon antaa tilaa, annan. Kun tahdon seurata, seuraan. Kun tahdon katsoa vierestä miten kokoat itseäsi, katson.

----

Tetris:


Olen raivoissani, nolattu, kiukkuinen kaikille. Kiskon maihareitani nurkassa takaisin jalkaan korostetun tiukkaan. Minuun ei enää koske kukaan. Mustat nauhat piukkaan, solmut kiinni.

Kyykistyt vähän matkan päähän ja katsot minua hiljaa. Olet seurannut ja nyt sekin ärsyttää. Menisit matkoihisi. Itsekin voisin mennä, pois täältä paskoista bileistä, ihan sama. En edes katso sinuun, mutta läsnäolosi on kysymysmerkki. Et tee mitään, onneksi, sillä tulisin silmille.

Marssin kiukusta tuhahdellen juomapullolleni ja otan vettä. Laitan pullon pois ja olen kääntymässä mennäkseni jonnekin, mutta nappaat minut hiuksista kiinni ja vedät rintaasi vasten.

---- 

RedCatherine:





Ja kun tahdon sanoa sanottavani, otan sinut kiinni, pidän lähellä, ja kuiskaan korvaasi että rakastan, että välitän, että teen parhaani, että koko ajan tarkkailen, kuuntelen, tunnustelen. Että haluan olla arvoisesi. Että sinä merkitset eniten.


Minä teen mitä tahdon. Ja minä tahdon että sinä palaat taas takaisin, pantasuteni, omasta halustasi.


Ja miten minä sen saan aikaan?


Teen parhaani ja toivon että se riittää.


Teen pahimpani ja toivon ettei se ole liikaa.


Ja ensi kerralla, ehkä kumpaakin taas vähän enemmän. Ja ehkä tuloksena on jälleen sellainen tanssi kuin me haluamme, sellainen kuin Pannuhallin kellarissa, kun näytit siltä kuin haluan sinut kuvitella.


Sillä mikä estää minua naimasta sinua keskellä tanssilattiaa? Ei yhtään mikään. Teen mitä tahdon.

----

 Tetris:



Olen taas kesytetty, olen sinun. Saat tehdä minulle mitä tahdot ja minä kiusoittelen sinua leikkisästi samalla kun tanssimme. Olen lemmikkisusi, kiltti, kunnioittava.

Olet rohkea ja hurja, ihailen sinua. Otat äärettömät riskit kun et kysy ensin. Kannat seuraukset kun kaikki ei menekään kuten piti. Otit minut rintaasi vasten, vastustin, jännitin, sulin vähitellen, itkin. Itkin keskellä bileitä, sillä minun oli antauduttava täysin tai ei mitenkään. Kaikki on selvitettävä, heti. Kanavat on pidettävä auki, vaikka välillä paha tunne vie mennessään hetkeksi.

Tahdot kai vähän hemmotella minua, tehdä niin kuin tiedät minun toivovan. Kiusoittelen sinua vähän liikaa, otan hiuksistasi kiinni ja tukistan kesken tanssin. Tiukka hymy huulillasi, heität minut maahan rähmälleni, otat raippasi esiin ja mutiset "saatanan lujaa.." ja lyöt kerran. Äännähdän tuskasta ja kierähdän sivuun. Painat minut selästä aloilleni ja lyöt pari kertaa lisää voimiesi takaa. Raipan pää repeää. Käännät minut selälleni ja minua alkaa naurattaa hillittömästi. Nytkähtelen hyvää oloa ja jännitystä, joku käy kurkistamassa, katson häntä silmiin ja hymyilen, kyllä olen ok. Todellakin olen ok, sain juuri sitä mitä olen toivonut.

Myöhemmin saan muutakin, mitä sinä olet tahtonut tanssilattialla tehdä minulle. Ja teetkin. Teet mitä tahdot.


torstai 22. helmikuuta 2018

Luovuta verta. Minulle.


RedCatherine:



Vuodat jälleen verta alttarilla. Minä katson ja nautin. Muutama yksityiskohta on kuitenkin eri tavalla kuin viimeksi.

Neula ei ole minun, olen ottanut katsojan ja tukijan roolin sen jälkeen kun kiinnitin pannan kaulaasi. Alttari ei ole minun, mutta kaaoksen papitar ei ole turhan tarkka moisesta. Pyhäinhäväistys? Sopii minulle. Toki, veri on keskeisessä osassa kristinuskon ehtoollisessa, ja verenluovutus on hyvin konkreettista lähimmäisen auttamista. Mutta tilanteesta nauttiminen näin paljon kuin nyt nautin?

Sopii minulle.

Olet ammattilaisten hoteissa, et minun käsissäni. Mietin mitä yhteistä ja mitä eroa koet siinä olevan. Et katso neulaa. Kaipaatko silmäsidettä? Vähentäisikö kiinni kahlehtiminen levottomuuttasi, vai lisäisikö? Sattuuko pistos? Alkulämmittely on tällä kertaa ollut hiukan erilainen.

Oletko kiihottunut?

Näköyhteyteni katkeaa välillä, toinen luovuttaja ja hänen hoitajansa ovat välissä. He ovat näköjään huomanneet että tuijotan. Istun eturivissä, tuolipinon päällä. Selvästi tässä ei saisi olla. Kukaan ei tule sanomaan mitään. Ei, siitä huolimatta että tein jo itsestäni silmätikun aikaisemmin. Ohikulkeva hoitaja taitaa katsoa paheksuen. En irrota katsettani sinusta. Hän kiiruhtaa ohi, vaiti.

Näin kaukaa on helppo kuvitella että läpinäkyvä letku ei ole häiritsemässä, että veri juoksee käsivarttasi pitkin vapaasti, punaisena nauhana.

Ensi kerralla?

Näen kuinka vedät syvään henkeä. Tuttu hartioiden liike. Puristat sideharsorullaa nyrkissäsi. Puristit sormiani samaan tapaan ennen kuin tuli vuorosi mennä hoitajan puheille. Puristit sormiani samaan tapaan kun tarkistin ovatko köydet tai kahleet painaneet liikaa, onko asentosi kestettävissä, onko sinussa piiskan tai sormien jälkeen vielä jäljellä voimia, tahtoa, halua, kipua.

Katseemme kohtaavat taas. Kymmenen metrin päässäkin olen lähellä sinua. Olen iloinen kun kutsuit minut seuraksi, olen tyytyväinen että tulin. Olen ylpeä sinusta. Ylpeä koska haluat kammostasi huolimatta auttaa tuntematonta potilasta. Ylpeä koska kannat kaulassa pantaasi kuten halusin. Ylpeä koska vuodat verta minun edessäni, minulle.

Puoli litraa on tuntuva määrä. Kestät hyvin. Tarkkailen sinua vaikka käskenkin hakemaan toisen kupin kahvia. En kosketa käsivartesi sidettä. Haluaisin suudella sitä. Haluaisin kantaa sinut lepäämään hämärään, sytyttää kynttilät ympärillesi, koskettaa sinua, hellästi, tuntikausia.

Jäähdyttelyä, kaikin puolin. Ulkona pakkanen alkaa kiristyä. Riisun kaulapantasi ja hyvästelemme. Kaukaa heität vielä lentosuukon. Vastaan siihen.


Ikävä tulee nopeasti.


----

Tetris:



Makaan punaisella kenttätuolilla, seinällä ylläni on valtava risti jonka takaa talvinen valo kajastaa tilaan. Seurakuntakeskuksen seremoniatila, sen alttari. Olet valinnut paikkasi tuoliriveistä niin että meillä on suora katseyhteys.

Katson sinua silmiin kun minua pistetään. Toivon, että se olisit sinä. En pidä steriileistä toimenpiteistä, jännitän, enkä kestä katsoa pistokohtaa. Vedän rajusti henkeä. Hoitaja kysyy, olenko ok. Naurahdan ja myöntelen. Hän ei tiedä toisesta todellisuudesta, joka on meidän. Panta kaulassani, piilossa huivin alla, sitoo meidät sanattomasti sovittuun. Kun lähtiessämme otit bandanahuivini käteesi, tiesin heti mitä aiot. Epäröin tällä kertaa tosissani, mutta hulluhan minä olen, joten polvistuin eteismatolle ja pyysin pantaa kaulaani.

Irrotan katseeni silmistäsi, etten mene liian tiloihin. Koitan keskittyä vain puristelemaan sideharsorullaani kuten käskettiin, että veri virtaisi hyvin, eikä tukkeutuisi putkeen. Silloin erä pitäisi kuulemma hylätä ja se olisi sääli. Haluan ehdottomasti myös auttaa potilaita, vaikkei se nyt ihan päälimmäisenä mielessäni olekaan. Olen kiinnostunut verestä ja eri tavoista joilla se ilmenee. Tämä luovutusmahdollisuus sattui sopivasti ja mikä parasta, lähdit kanssani ja olit heti juonessa mukana tuoden oman perverssin twistisi mukanasi.

---

Rastittelin kanssasi terveystietopaperiani, kunnes se kiellettiin. Kuulemma rikkoo yksityisyyden suojaa, jos itse tahtoo jakaa asiansa rakkaansa kanssa. Noh, never mind, mennään heidän säännöillään, ei kylään tulla kinaamaan. Käännyit kohteliaasti pois ja minä jatkoin ruksien piirtoa. Verialtistusta kysyttäessä oli pistettävä valkoinen valhe paperille, mutta hyvässä aikomuksessa. Tiesin sinut puhtaaksi, olin nähnyt dokumentin siitä. Muuten saatoin mm. rehellisesti todeta, etten ollut haalinut uusia seksipartnereita viimeiseen neljään kuukauteen. En herranjumala ole kerinnyt kaivatakaan sellaista! "Monopaskaa" on elämäni ollut, kuten ystäväni luonnehti. Paitsi jätetään se paska pois ja korvataan mono polylla.

Esileikki täällä on huono. Ensin on näytettävä henkkarit ja keskityttävä virallisiin papereihin viranhoitajan silmän alla. Sen jälkeen on odotettava vuoronumero kourassa, alttarin tapahtumia silmäillen, jännittäen. Käteni ovat kylmät, puristelen hermostuneena sormiasi, haen turvaa. Mietin miksi jännitän, vaikkei mitään sen kummempaa ole luvassa? Tiedän mitä on tulossa. Siksi kai, kun koko tämä hemmetin tapahtuma ladataan vääränlaisella energialla! Kaikki muutkin istuvat niska jäykkänä penkeissään. Valtava esinäytös, joka huipentuu pieneen epämukavuuteen sopuisassa ilmapiirissä. Fokusoituu yhteen neulaan, joka saa itseään suuremman arvon.

Minun on helpompi kestää kovaakin kipua tilanteessa, jossa sen tuottaminen on tarkoitus, jossa minua kohdellaan kylmäkiskoisesti ja uhkaavasti. Kovakouraisesti ja näennäisen piittaamattomasti, vaikka kaiken takana onkin suuri välittäminen ja rakkaudellinen huolehtiminen. Luvattiin, että verenluovutuksen voi keskeyttää koska vain, turvasana siis on sielläkin. Sessionkin voi keskeyttää, jos todella haluaa. En muista, koska olisin halunnut. Olen utelias kurkkaamaan aina seuraavan kulman taa. Katsomaan, mitä sadistisen osapuolen mielessä vielä liikkuu. Katsomaan, minne oma mieleni yltää.

---

Heti saapuessamme kiinnitän huomiota tilan hämmästyttävään ilmeeseen, miten kaikki tapahtuu alttarimaisessa tilassa, suuren ristin alla. Kuin olisimme elokuvan lavasteissa. Arvostamme molemmat eteemme avautuvaa yllättävää näkymää. Harmittelen, miten valokuvaus ei tule kyseeseen. Käsket minua sen sijaan piirtämään mitä näen. Saatuani kynän ja paperia keskityn luonnostelemaan ja unohdan jännittää. Piirtäessäni en tiennyt, että hahmottelin henkilön juuri siltä tuolilta viidestä jolle itsekin päätyisin.

---






tiistai 20. helmikuuta 2018

Alfanarttu


RedCatherine:




Edellisillan selkäsauna on tainnut piristää, näköjään. Seikkailija on rohkealla päällä, julkea jopa. Peto kokeilee kynsiään ihooni. Käännyn vatsalleni, nautin painosta päälläni, lantion liikkeestä peppuani vasten, käsistä vartalollani, ja lopulta, sormista sisälläni.


Kuukausia sitten, Shoukkarin takahuoneessa, sanoin että voin päästää sinut panemaan minua sträppärillä ja minä kontrolloisin tilannetta silti. Naurahdit, kuulin äänessäsi epäuskoa, eikä se haitannut. Jos haluaisit, todistaisin sen.

Todistin sen.


Tunkeudut minuun, syvälle ja liukkaana. Alan nauttia tosissani. Kiemurtelen allasi, käteni harovat mustia satiinilakanoita. Ohimennen kouraisen jalkaasi. Vinkaiset. Anna tulla, pantasusi. Ota minut. Ota minut jos uskallat.

Pieksin sinut eilen, en erityisen kovaa, hiukan leikitellen. Nauttien kyllä, en vain ollut erityisen brutaalilla tuulella. Kiusoittelu tuntui sopivammalta. Kevyempää, tavallaan laiskempaa sadismiani. Kuten yksinkertainen köysiharness talvitakin alla pizzeriassa; olkapäiden yli, vyötärön ympäri, jalkojen välistä… Tieto hankalan asentosi syystä kun istun pöytään sinua vastapäätä. Katseemme kohtaavat. Kenelläkään muulla ei ole aavistustakaan. Katselen sinua ja nautin esityksestä.


Eli kyllä, olen tehnyt pahojani. Olen varmasti ansainnut rangaistukseni. Eri asia sitten pystyykö kukaan sitä antamaan. On yksi asia saada femme fatale vääntelehtimään nautinnosta, ja kokonaan toinen yrittää pärjätä vampyyrille.


Olen saanut nautintoni. Pudotan sinut selästäni, nousen päällesi ja vedän vuorostani kumihanskan käteeni. Vasta liukuvoidetta lisätessäni päätän jättää peppusi rauhaan ja penetroin sinut sen sijaan edestäpäin. Huolellisesti. Olin saanut nautintoa, nyt otin sitä. Ja annoin, koska halusin.


Aamukahvilla olin jo jäähdyttelytunnelmissa. Halasin sinua, intohimoisesti, mutta hellästi. Vastasit, samalla intohimolla.


Mutta et hellästi. Peto oli yhä irti.


Se siitä jäähdyttelystä. Kilpailuvietti, valtapelit, haaste, mikä siinä onkin, mutta saat minut syttymään, nopeasti ja voimalla. Alfanarttu ei juuri usutusta kaipaa. Nykäisen käteni irti otteestasi, tartun vuorostani käsivarsiisi, ja puoliksi raahaan sinut makuuhuoneeseen. Kamppailet vastaan joka askeleella, nautin niistä kaikista. Heitän sinut vuoteelle. Rimpuilet kun sidon sinua, mutta tiukka hog tie taltuttaa pedon; bondagea juuri kuten siitä eniten pidän. Peitän silmäsi, kiristän nahkahanskan suukapulaksi kylpytakin vyöllä, ja kietaisen vapaan pään vielä kerran kaulasi ympäri.


Nautin tilanteesta sietämättömän paljon. Tätäkö toivoit, petoseni? Toivottavasti, sillä nyt se tapahtuu. Ujutan kaksi sormea sisääsi, kiristän silmukkaa kaulassasi ja alan raiskata sinua.


----

Tetris:



"Sä olet alfanarttu".

Annan tunnustukseni voimallesi ja vallallesi. Käännän kaulani sinulle, voit tehdä mitä vain. Suutelet ihoani hellästi. Olen allasi tyytyväinen, tassut kesysti supussa, kohti taivasta. Minun ei tee enää yhtään mieli koittaa vangita sinua kömpelöillä tavoillani, purra tai raapia. Muuta kuin käskystä:

"Merkkaa mun kaulani!"

Puren ja imen kaulasi ihoa. Teen sinulle muutakin hyvää, mistä olet ilmaissut pitäväsi. Käsittelen rintojasi, huolella, tutkiskellen ja käyden välillä pienen kivun puolella hampaineni. Olen tullut rohkeammaksi, repertuaarini laajenee. Sinä opetat minua, annat minun oppia rauhassa.

Onneksi sinäkin nautit kovista otteista, oikeanlaisista. Oma masokismisi laajentaa meidän yhteistä leikkikenttäämme.
Saan vahvoja mielikuvia, miten läimäyttelisin sinua takapuolelle. Peppusi olisi niin pehmeä ja valkea ja tarjolla, helppo tuosta noin vähän rankaista.. Laitoitpa minut pitämään punoksia ympärilläni pizzanhakureissun ajan, köydet mukavasti jalkoväliä painaen. Istuminen oli hankalaa ja sinua nauratti. Hienoa. Pari läimäystä sietäisit sinäkin!

Mutta ei, ehdoteltuani moista, selkään saankin minä.
Mukavampihan se näin päin onkin. Otan mielelläni sinulta selkään. Alfanarttu tekee mitä mielii ja olen onnellinen kohde.