torstai 27. syyskuuta 2018

Library of Lust -ilta

Sain pyynnön kerätä Turun seudulta kasaan kinkyjä, hyviä tyyppejä, joita kiinnosti lähteä Sexpon järjestämään Library of Lust -iltaan. Tarkoitus oli, että me kinkyt olisimme illan ajan niin sanottuja eläviä kirjoja, joita tässä kansainvälisen konferenssin illanvietossa mukana olevat seksologit voisivat lainata. Konsepti oli minulle entuudestaan tuttu vain etäältä, näitä elävä kirja -teemojahan voi olla vaikka mitä, kuten jokin kiinnostava ammatti, erimaalaisuus, vammaisuus, uskonto... tällä kertaa se oli valtavirrasta poikkeava seksuaalisuuteen liittyvä teema tai asia.

Sain kasaan kontaktieni kautta kuusi kinkyä ja paikalla oli lisäksi eräs avointa suhdetta edustava henkilö muista ympyröistä. Olimme etukäteen antaneet itseämme kuvaavan listan avainsanoja, joista oli sitten poimittu mahdollisimman kattava otanta kirjastoa varten. Nimikylttiemme lista oli siis aika satunnainen otos, eikä minulla esimerkiksi ollut masokistia mainittu ollenkaan, vaikka pidän sitä kaiken kinkyyden lähtökohtana itselläni. Muita valittuja avainsanoja olivat mm. little, switch, sadist, masochist, submissive, BDSM-relationship, ropes, biting, dominating.

Meitä oli kannustettu pukeutumaan näyttävästi, mikä itselläni vähän tökkäsi, sillä katsoin että olimme tulleet puhumaan asiaa, emme olemaan sirkusnumero. Noh, kaikki olivat ratkaisseet asian omalla tavallaan, minulla ja RedCatherinella oli aika normaali bilevaatetus, jossa viihdyimme hyvin.


Nimikorttimme sekä paikalla jaettu esite.

Paikan päällä kohtasimme suuren määrän nauravia ja häliseviä seksologeja eri maista. Olin itse kuvitellut tapahtumaa jotensakin enemmän intiimiksi, kirjastomaiseksi. Ainakin voi todeta, ettei paikalla pönötetty, vaan pidettiin hauskaa! Minua ei kauheasti jännittänyt, mutta pieni huoli oli, tulenko väen joukossa kuulluksi, entä osaanko englantia niin hyvin, että pystyn kommunikoimaan sillä näitä asioita. En ole puhunut kieltä juurikaan missään pitkään aikaan, kuunnellut kyllä runsaasti. Tahdoin myös heti kärkeen selvittää järjestäjien kanssa nämä perusasiat, että meitä ei saa valokuvata eikä muuten taltioida, eikä yhdistää meitä näihin asioihin mm somessa. Järjestäjätaho oli fiksu ja ilmoitti tästä viipymättä kaikille vieraille. Samalla nousi vieraiden joukosta esiin näkökulma, että ahdasmielisistä maista saapuvat henkilöt toivoivat omalle kohdalleen samaa menettelyä. Jokaisen kaappia on syytä kunnioittaa.

Alkuun kuuntelimme Tiia Forsströmiä. Tiedän ihmisen, mutta en ollut tiennyt, että hän miehensä kanssa on harkiten ja tarkoituksella tullut omin nimin ja kasvoin julkisuuteen kolmisen vuotta sitten. Heidän tapauksessaan tämä koskee lähinnä julkista seksityön tekemistä (BDSM-studio, neuvontatyö, kirja aiheesta yms.). He olivat odottaneet jonkinlaista paskamyrskyä, mutta mitään ei ollut kuulunut, lukuun ottamatta herttaista kirjelmää joltain uskovaiselta, joka halusi pelastaa heidän sielunsa. Ihan hyvin kävi ja kunnioitettava päätös!

Sitten alkoi parituntinen hässäkkä ja puheensorina, kun kirjojen lainailu lähti käyntiin. Kävin noin neljä keskustelusessiota pienten ryhmien kanssa, englanniksi pääasiassa. Ensimmäinen lainaaja oli keskieurooppalainen vanhempi miesoletettu. Vertailimme kokemuksia siitä, miten asetelma toimii, kun S/M-tilanteet haetaan vakisuhteen ulkopuolelta. Minulla ei ollut hänelle oikein mitään uutta valistettavaa, joten se jutustelu oli tasapuolista.

Toisten lainaajien kanssa olin enemmän "piinapenkissä", joskin nautin joka hetkestä ja puhuin kuin ruuneperi. Erityisesti mieleen jäi eräs aasialaistaustaiselta vaikuttava kanadalainen naisoletettu, joka katsoi minua suoraan ja silmät suurina, kun kerroin kinkyelämäni kiemuroita. Hän ei tiennyt ennalta juurikaan BDSM-asioista, enkä tiedä menikö hänellä todella jakeluun, että nautin kivusta ja komentelusta Emäntäni taholta ja toisaalta, että mieheni ei ole kiinnostunut etsimään omaa ulkopuolista seksiseuraa, vaikka hänellä sauma siihen olisikin. Ja että asutaan isolta osin kaikki kimpassa. Hän todella tuijotti, voi niitä silmiä! Täytyy sanoa, että olin elementissäni. En oikein osaa sanoa, miksi tuntuu hyvältä selittää näitä asioita ventovieraille. Normaalistihan en hae huomiota elämäntavallani, en hiero sitä kenenkään naamalle. Ehkä jotenkin tällainen etäännytetty tilanne toimii minulla paremmin. Se antaa itsellekin niin paljon, vaikka toki samoja asioita tuli kelattua aika moneen kertaan. Vieraille korville tuli myös sanottua ääneen juttuja, joita en lähipiirissäni voi julkituoda niin suoraan, että siinä mielessä sain tuulettaa omaa päätänikin samalla.

Pari tuntia vierähti nopeasti mielenkiintoisissa keskusteluissa ja kyselyissä. Lopulta istuimme RedCatherinen ja parin muun kinkyn kanssa väsyneinä mutta tyytyväisinä plyysisohvilla, syöden kolmioleipiä ja juoden colaa, joita meille tarjottiin. Pääasiassa kaikilla oli ollut positiivisia kokemuksia haastateltavana olosta. Asiaan vaikutti varmasti paljon se, että tilanne oli suljettu vain tietylle segmentille ihmisiä, heillä oli jo jotain pohjatietoja ja keskimääräistä avarampi asenne seksuaalisuuteen ja suhteisiin liittyviä asioita kohtaan, sekä että monet heistä toimivat terapeutteina ja olivat tottuneet vuorovaikutukseen kuuntelemalla ja kyselemällä. Monet meistä sanoivat, että voisivat lähteä vastaavaan uudelleenkin mukaan, ja nopeasti ideoitiin, kuinka Turun Baletin miitteihin voisi integroida vastaavia nimilappuja, joilla halukkaat vakkarijäsenet voisivat osoittaa kiinnostustaan keskustella tietyistä aiheista uusien kanssa. Aionkin viedä tätä asiaa eteenpäin heti ensi kokouksessa.

Rentouduin lopussa, kun RedCatherine löi minua raipalla muutamia kertoja kiivaasti käsivarteen. Se tuntui todella hyvältä hektisen illan päätteeksi. 

---

Pitkään pohdittuani, olen päättänyt lopettaa Turun Baletin hallituksessa toimimisen nyt kolmannen kauteni jälkeen. Päätös ei ollut yksinkertainen, sillä tiedän Baletin tarvitsevan jokaisen aktiivinsa, ja nykypäivänä yhdistysten hallituksiin ei muutenkaan tunnu olevan kovasti tunkua. Ihmiset käyvät mielellään säännöllisesti tapahtumissa, mikä on hyvä sekin, mutta niiden järjestely ja organisaatio kaiken sen takana vaatii omat tekijänsä. Katson, että olen itse tehnyt osani tähän mennessä kuntoon.

Aktiivina aion edelleen jatkaa ja uskoisin, että energiani riittääkin paremmin toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen, kun säännöllinen hallitusvastuu jää pois. Edellä kuvattu seksologien elämyksellinen koulutustilaisuus on sen tyyppistä toimintaa, mikä minua erityisesti kiinnostaa. Tällaisen yhteiskunnallisen kinkymyönteisyyden kehittämisen ohella kaikki enemmän tai vähemmän kreisit esitykset ja demot tapahtumiimme ovat ehdottomasti minun juttuni.


Hyvää alkanutta syksyä kaikille, bloggailemisiin!

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Seuraavat 6 viikkoa nämä säännöt

Tykkään rajoituksista, säännöistä. Ne voivat koskea muutakin, mutta meillä on ollut RedCatherinen kanssa käytössä nyt syömiseen ja juomiseen liittyviä, "oraalisia" rajoituksia. Näitä on ollut jo pidempään, en edes muista miten kauan. Tipattomasta tammikuusta saakka kaiketi? Välillä on ollut taukoja, jolloin kaikki nauttiminen on vapaata riistaa.

Eilen maanantaina alkoi syyskuun lopulle kestävä uusi jakso, jonka RC saneli minulle, toki mielipiteitäni kuunnellen. Olen pyytänyt häntä lakkovahdiksi itselleni ja hän on mielihyvin suostunut. Homma ei menekään niin, että hänen pitäisi minua vahtia, vaan sanella alussa ehdot ja joko kehua tai rangaista tarvittaessa. RC on itsekin ottanut osaa lakkoihini, myötätunnosta kenties tai koetellakseen itseään, mutta voin vallan hyvin katsoa vierestä, kun hän nauttii jotain minulta kiellettyä. Se on itse asiassa todella stimuloivaa, alistavaa.

Tämänkertainen lakkoni on aika monikohtainen, siksi se onkin kirjattuna jääkaapin oveen, että molemmat muistavat mitä määrättiin:

- Karkit on kielletty kokonaan, mukaanlukien suklaat ja muut makeistuotteet. RedCatherine meinasi, että voisin pitää kerran viikossa vapaan päivän tästä, mutta torjuin ajatuksen itse. Karkit ovat heikko kohtani, en tarvitse niitä. Syöminen lähtee tietyissä tilanteissa käsistä, tätä tapaa ei mielestäni tarvitse ruokkia yhtään.
- Sipsit ja nachot ovat kiellettyjä. Säännöstä vapautus vain meksikolaisravintoloiden annokset, joihin nachot kuuluvat. En henk koht kauheasti syö näitä kumpiakaan, mutta karkkihimolla on taipumus kohdistua sipseihin, joten hyvä että nekin on nyt kielletty.
- Leivonnaisten ostaminen kotiin kielletty. Sallittuja ovat vain kotona leivotut, kuten pullat, kakut ja piirakat. Tähän päädyttiin, koska RC ensinnäkin leipoo mielellään, eikä leivonnaisten liika syönti ole minulle ongelma. Poikkeuksena ostokiellosta ovat kahvilakäynnit.
- Alkoholi. Niin. Tähän ehdotin täyttä vapautta, mutta en saanut. Tykkään ottaa olutta tai viiniä silloin tällöin esim. iltapäivällä kokatessani tai myöhään illalla. Haen siitä mukavaa rentoutunutta oloa. Joskus toki tykkään ottaa enemmänkin. RC saneli nyt, että saan ottaa alkoholia yhtenä päivänä viikossa vapaasti + yhden annoksen rentoutumiseen jonain toisena päivänä.

Uskon, että pystyn noudattamaan tätä disciplineä seuraavat 6 viikkoa. Nämä ovat asioita, joista annan mielelläni vallan pois itseltäni. Minua stressaa vähemmän kieltäytyä totaalisesti kuin koettaa tasapainoilla ja/tai repsahtaa. Lisäksi tuntuu hyvältä olla Emännän asettamien rajoitusten alla 24/7, vastuussa suoraan hänelle.

Huijaanko näissä? En koskaan, se ei kuulu kuvioon, eikä mielentilaan. Päin vastoin, olen valmis tiukempaan kuriin kuin RC minulta vaatisi. Se on osa alistuvaa mielentilaani, että sääntöjä on noudatettava pilkulleen. Muuten ne vesittyvät, teho menee. On tietynlainen ponnistus noudattaa 6 viikkoa putkeen melko tiukkoja rajoituksia, en tee sitä ns kevyellä asenteella, vaan tosissani. Se ei tarkoita, että pingottaisin päivittäin, vaan että tahdon sääntöjen olevan selvät ja että rikkomuksista on seuraamukset.

Jos rikon jotain vahingossa tai tieten tahtoen, tulee minulle tavattoman epämukava olo. En pysty jatkamaan ennen kuin asia on selvitetty. Tottakai tunnustan asian itse, josta RC tietää minun tarvitsevan rangaistukseni. Näin on käynyt vain pari kertaa, vahingossa, kun olen unohtanut säännöt jossain uudenlaisessa tilanteessa. Mutta mitään tekosyitä ei tässä leikissä ole. Minulle on luvattu ruoskaa ja sitä on tullut. Riittävän kova rangaistus on pelote ja motivaattori pysyä aisoissa.


maanantai 18. kesäkuuta 2018

Ajatuksia ennen FIGHT / FUCK -esitystä

Huomenna kesän ykkösbileet, Turun Baletti: Siveyden rauniot.

Lähdin tällä kertaa mukaan bileiden illan ensimmäiseen esitykseen. RedCatherine kysyi minua lavalle kanssaan ja minun oli helppo myöntyä; saan esiintymisestä itsekin niin paljon. Hänellä oli idea jengitappelu-tyyppisestä, yksinkertaisesta mutta voimakkaan draamallisesta juonesta. Kun keskustelimme asiasta, havaitsimme kiihtyvämme ajatuksesta, että mukana olisi oikea ase, suuri veitsi. Se oli aluksi vain teräväreunainen fantasia, mutta muuttui vähitellen todeksi. Puukkotappelu teräaseen kera, ilman myönnytyksiä. Talomme kellarista löytyi täydellinen rekvisiitta, vanha terältään 15-senttinen Mora, armeijamallisella tupella. Puukko oli kuulunut Herra Huun isoisälle, nyt se tulisi lavalle kanssamme.

En ole mikään tappelija, enkä ole koskaan ollutkaan. Tykkään silti vääntää vastaan ja olla fyysinen kumppaniani kohtaan. Petomainen, eläimellinen. Tahdoin ammentaa tätä puoltani lavaroolissani. Asenne saattoi olla kohdallaan, mutta tarvitsin harjoitusta osatakseni jotain ja tehdäkseni sen turvallisesti. Into yhdistettynä osaamattomuuteen on vaarallinen yhdistelmä. Minun oli saatava parempi tuntuma siihen, mihin kehoni pystyy, miten voin tapella ja mitä toinen kestää. Päätimme esiintymisestä useaa kuukautta ennen, joten ehdimme treenata näitä asioita RC:n kanssa.

Olemme kevään ja alkaneen kesän kuluessa liikkuneet varsin monipuolisesti. Koiralenkkien lisäksi olemme mm. kokeilleet parkouria, karatea, uintia, pallopelejä, leikkipainia nurmikolla, pyöräilyä, geokätköilyä.. Olen oppinut oikean tekniikan potkaista vastustajaa ja tehdä torjuntoja käsivarsia käyttämällä. Opin jopa tekemään ukemin takaperin, mitä en ole ikinä osannut, palaten pyörähdyksen jälkeen jaloilleni! Ensin trampoliinilla, sitten nurmikolla ja lopuksi betonilattialla.

En sano harjoitelleeni pelkästään esitystä varten, toki olen harjoitellut itseäni varten ensisijassa, että olisin ruumiillisesti kunnossa ja valmis kaikkeen. Haluan olla sitä perheeni takia, työni takia; D/s-suhteemme takia. Kuten olen ennenkin kuvaillut, subin identiteettini on aktiivinen ja toimiva, palveleva, mutta myös ruumiillisesti haastava. RedCatherine on D/s-suhteemme dominoiva osapuoli, mutta joutuu puolustamaan paikkaansa Alfana aika-ajoin. Hänessä on riittävästi lujuutta, sinnikkyyttä ja särmää, jotta voin iskeä häntä vastaan ja hävitä ilman teeskentelyä. Silloin on helppoa ja iloista alistua.

Kaikki nivoutuu yhteen elämässämme: esitystreenit, liikunta, D/s-kinky-pervo-seksi-sadomasokismi, leikillisyys, hellyys ja huolenpito...

---

Meillä oli hetki aikaa hänen luonaan, olimme kahden.
RedCatherine halusi koittaa erästä stunttia, noin 3-senttisen puisen harjanvarren katkaisua käsivoimin hartioitaan vasten. Puu oli uutta ja tavattoman lujaa, no olihan se valikoitu juuri harjanvarren haastavaan tehtävään. Makailin sängyllä ja katsoin lumoutuneena, miten hän piti puusta kiinni levitetyin käsivarsin ja painoi sitä lapojaan vasten. Hän ponnisteli ja jäntevä vartalo näytti niin kauniilta. Puu taipui vain vähän eikä antanut periksi. Hän katseli sitä käsissään ja pohti hetken. Sitten hän otti sen vielä kerran käsittelyyn, painoi voimiensa takaa ja äkkiä kuului korvat lukkoon lyövä pamaus:

Kuva: Tetris
Hetki oli helpottunut ja latautunut, mikä voimannäyttö! Olin vaikuttunut ja kiihtynyt, masokistinen, halukas alistuen ottamaan mitä vain. Pyysin häntä lyömään minua juuri katkenneella puolikkaalla ja hän tekikin sen. Makasin vatsallani sängyllä ja nautin iskujen tunteesta pakaroillani. Olin innokas ja valmis ottamaan enemmänkin, lujempaa. Sen sijaan hän työntyi minuun takaa, työnsi sormensa sisääni. Nautin siitä, mutta vielä hullumpaa tuli mieleeni: seuraavaksi pyysin häntä panemaan minua harjanvarrella. Hetki oli sekavan kiimainen, olimme molemmat kaivanneet jo tovin kunnon sessiointia. Hän suojasi nopeasti varrenpään kumilla ja täytti toiveeni. En olisi voinut olla onnellisempi saamastani käsittelystä.
(Jälkeenpäin pyysin nöyränä anteeksi, että olin ohjaillut hetkeämme vaativilla pyynnöilläni.)

---


Harjanvarsi, toinen kappale kuin tämä, päätyi esitykseemme, mutta tulee olemaan erilaisessa roolissa, toisena aseena.
Bileet on loppuunmyyty, lippuja kysellään yhä somessa, jos joku luopuisi omastaan. Nämä dress code bileet ovat Baletilta jälleen voimannäyttö, jota on valmisteltu monella taholla, minä yhtenä osasena mukana. Jään jännityksellä ja innolla odottamaan iltaa.

perjantai 25. toukokuuta 2018

Opettajattaren keppi

Tetris:



Työnnät koronakeppiä kurkkuuni. Makaat lähellä minua, näen vain toisen silmäsi, jonka katse on seisahtunut, kiivas. Käsivartesi kaartuu ylleni, pitelet keppiä pystysuorassa hampaitteni välissä. Tarkkailet. Liikahdan. Saisit työntää jo syvemmälle. Laita se tuntumaan, laita minut yökkäämään! Rakastan vaaraasi: jos tahtoisit tehdä, olisin avuton.

Et tee mitään, hetki seisahtuu pitkäksi aikaa.
Tilanne laukeaa, vedät kepinpään pois nielustani. Se tuntui hurjalta ja hyvältä, vastaan ettei sattunut kun kysyt. Lähdet kanssani älyttömyyksiin kun haemme nautintojamme, se huumaa minut keksimään ja uskaltamaan.

 "Kaheli" sanot.
Olemme kai kumpikin.

---

Pelasimme aikamme kuluksi koronaa, omaa kotibiljardiamme. Halusimme rentoutua ja otella toisiamme vastaan, olimmehan hetken kaksin talossa. Koitimme saada nappuloitamme lyötyä pussiin, sinulla tietenkin punaiset nappulat, RedCatherine: meidän pieniä värikoodijuttujamme.

Pelini kulki hyvin ja aloin johtaa. Silloin aloit leikitellä kepilläsi, vajaa metrisellä sileällä, paljon pelatulla puukepillä, joka kapeni kauniisti lyömäpäätään kohti. Naputtelit sitä tietyllä tavalla reiteesi ja välillä uhkaavasti kämmeneesi. Olin juuri hahmottelemassa seuraavaa lyöntiäni kun huomasin mitä teit. Virnistit ja katsoit minuun, ja minä kuumenin kuin katkaisijasta vääntäen. Saatoin tuntea, miten jalkovälini alkoi kihelmöidä ja minun tuli kuuma. Viaton peliväline muuttui kädessäsi ankaraksi rankaisuvälineeksi ja minä nöyräksi uhriksi. Kaikki vanhat opettajatar-piiskaa-oppipoikaa -fantasiani roihahtivat liekkiin kesken pelin.

Sain kerättyä keskittymiseni sen verran kasaan, että napsin nappulani ensimmäisenä pois laudalta. Kättelimme pelilaudan yli. Vaikka rakastat voittamista, olet myös hyvä häviäjä.
Minun mieleeni olivat kuitenkin jääneet kytemään aikaisemmat näkymät ja tulin viereesi kiehnäämään ja rohkeasti kyselemään, miltäköhän tuollainen keppi ehkä tuntuisi...

Panit minut kumartumaan sängyn päälle ja levittämään jalkojani. Löit sisäreisiin, sillä varoit jättämästä näkyviä jälkiä tällä kertaa. Sain pitää vaatteeni, hyvä juttu, sillä se onkin minulle kiihottavampaa kuin alastomuus. Minulla sattui olemaan polviin käärityt maastohenkiset housut, joka sopi oikein hyvin fantasiaani oppipojasta saamassa rangaistustaan. (Mistä lie sekin tullut, että tässäkin fantasiassa minähahmo on nimenomaan poika, ei koskaan tyttö). Tällaiset pikkuseikat ovat omiaan lietsomaan fettaria minussa täyteen vauhtiin. Sinä osaat tietojesi ja intuitiosi avulla käsitellä minua niin että uskallan tuoda esiin näitä syvimpiä, erikoisempia halujani, oikeita paalujuuria kinkyydessäni. Et säikähdä vaan innostat!


Piiskaaminen karttakeppiä muistuttavalla välineellä tuntui ihanalta ja olisin mielelläni ottanut sitä myös takamukselleni, mutta rajoite saneli nyt näin. Lopetettuasi olin hyvin kiihottunut kaikesta. Seisoimme sängyn vierellä sylityksin eläen vielä äskeistä. Painoit tunnustellen koronakepin housujeni jalkoväliä päin ja aloit hitaasti runkata sitä klitoristani vasten. Siirsin itseäni parhaaseen asentoon kepin varrella ja nautin kiivaasti. Fantasiani kuohuivat päässäni kun kätesi liikkui nopeammin ja sain orgasmin, joka lennätti minut selälleni sängylle haukkomaan happea.

Jatkoimme sängyllä, annoit minun nauttia koronakepistä ja kuvitelmistani, että olet ankara opettajattareni, monin tavoin. Toki kuvitelmissani henkilöhahmot päätyvät sänkyyn vain minähahmon omissa märissä haaveissa, mutta sen fantasian muistelu tuotti minulle upeita kiksejä, ja toivottavasti sait kiimaisesta hulluudestani iloa sinäkin.

---

Olen saanut monenlaisia orgasmeja, nauttinut sinusta ja omasta mielikuvituksestani. Lepäämme ja katselemme vaitonaisina keppiä, joka tähän kaikkeen innosti, pyörittelet sitä ilmassa. Olen yhä tunnelmissa, kyllä, minun tekee mieli ottaa tuota vähän sisääni, millä tavalla tahansa. Ajatus on vasta muodostumassa, en tahdo sanoa sitä ääneen. Katson sinua silmiin, teen jotain, ehkä kurotun hivenen. Sivelet kepin kärjellä ohimennen kasvojani. Nuolaisen sitä kielelläni, ohjaan sillä tavoin sisään. Annat kätesi vajota, keppi painuu hitaasti syvemmälle suuhuni. Miten syvälle se voi mennä? Tilanne on minusta äärettömän kiehtova, eri tavalla kiihottava, vähän kuin verileikit. Kepin pää vaipuu kieleni yli ja sen taakse. Näytän kai oudolta, seivästetyltä ehkä. Katseestasi näen, että koet jotain sinäkin. Olet tavattoman hiljaa ja liikkumaton. Hetki on outo ja latautunut, koemme eräitä parhaita omituisuuksiamme.

Kahelit.




sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Rintani

En välitä vähääkään rinnoistani. Aina ei ole ollut ihan näin, eikä tulevasta voi tietää, mutta nyt... ei.

Hain juuri kaupasta erästä tiettyä, toppaamatonta rintaliivimallia, jonka tiesin itselleni sopivaksi. Ostin niitä muutamat kerralla, sovittamatta. Rintaliivien ostaminen on sen tason tuskaa, ettei sitä kestä turhan usein. Tällä tavoin sitä pystyy keventämään. Malli, yksinkertainen musta. Koko, 80C. Pienentynyt hoikistuttuani yhden koon, josta olen iloinen. Ajattelin heittää menemään kaikki vanhat, topatut liivini, joita en ole käyttänyt pitkään aikaan. En tahdo korostaa rintojani, ne eivät ole minulle sellainen asia.

Välillä mietin, olenko muka ainoa rinnat omaava henkilö, joka ei tahdo tekeytyä alusvaatteissaan naiselliseksi. Pitsit, rusetit  ja hempeät värit saavat minut vaivaantumaan. Kun näen sitä kamaa rivikaupalla ympärilläni, minusta alkaa tuntua, että tirkistelen. En näe itseäni siinä valikoimassa, näen jonkun jota voisin haluta. Missä ovat minun alusvaatteeni?

Viime syksynä, vähän ennen kuin tapasin RedCatherinen, minulla oli erityisen haastava jakso. Toisesta rinnastani alkoi vuotaa verta. Jokainen vähääkään aiheesta googlaillut tietää, että se on eräs rintasyövän oireista. Onneksi pääsin suhteellisen nopeasti tutkimuksiin, ensin ultraäänikuvaukseen, sitten tarkempaan galaktografiaan. Ehdin jännittää ja kelata läpi kaikki skenaariot parin viikon aikana. Rinta tuntui oikein ärsyttävän minua olemassaolollaan; se voisi lopulta rikkoa minut kokonaan. Lopputulema oli, että mitään ei löytynyt, verta oli nyt vain sattunut vuotamaan useamman viikon. Helpotus, toki. Tahdoin taas unohtaa koko rinnat, poistaa ne mielestäni.

Kun on jonkun äiti, on käyttänyt rintojaan muuhunkin kuin seksileluina. Ne saavat toisen merkityksen. Imettäminen on melkoinen sirkus ja tasapainottelua maidonnousun, tyhjennyksen ja mahdollisten tulehdusten välillä. Ketkä ovat sen kokeneet, tietävät sen kuumottavan, kivikovan tunteen, kun rinnat ovat täynnä.
Minua ei haluta kirjoittaa tästä enempää, vaikka se olikin omalla tavallaan hyvä (ja pitkä) jakso elämässäni. Pervotouhuissa sitten myöhemmin huomasin, että maidonteko ei rinnoilta heti unohdukaan. Puristeluleikit päätyivät valkeisiin pisaroihin. Ei kiva. Mielikuvat ihan väärään suuntaan taas. Turn off.

Olen koittanut nauttia rinnoistani. Ne ovat ihan mukavat ja nätit, ei siinä mitään. Vuosia olen ottanut vastaan rintoihin kohdistuvaa hyväilyä. Se ei ole kamalasti koskaan sytyttänyt, mutta niin on kuulunut tehdä. Myöhemmin olen vastaanottanut kipua rintojeni kautta. Kipu on kipua, mutta se että kohteena ovat olleet rinnat, ei ole tuonut kauheasti lisäbuustia. Takapuoli on minulle se eroottinen kipujuttu.

Enää en tahdo että rintoihini kosketaan. (Vain Herra Huu saa koskea ja häntäkin tulee tönittyä pois). RedCatherinelle kerroin heti alussa, etten nauti rintojen koskettelusta. Ne voisi mieluummin jättää kokonaan huomiotta. Hän onkin tehnyt niin ja minä nautin kiitollisena. Saan paremmat kiksit kaikesta, kun tämä hankala kehonalue jätetään sivuun. En toki saa mitään hepulia, jos joku asiaa tietämätön koskee, mutta en anna leikkien mennä sen pidemmälle.

Olen leikitellyt ajatuksella, että rinnat häipyisivät kokonaan kehostani. Ne ovat eräs terveysriski (kasvaimet) ja niiden merkitys minulle on vähäinen. Realiteetti kuitenkin on, että kehoni mittasuhteet asettuvat paljon kivammin kohdilleen, kun rinnat ovat mukana ylävartalossa. Tuovathan ne myös oman apunsa kaikenlaiseen asiointiin muiden ihmisten, etenkin miesten kanssa, se on vain fakta. Tasapainottava koristearvo niillä on edelleen.
Mutta koko on pienentynyt ja minä iloitsen!


perjantai 4. toukokuuta 2018

Nokille ei hypitä

Tarina:
Kolme tyyppiä nai eri puolilta Suomea.

Yksi otti vaimon hämeestä. Kun hän tuli häiden jälkeen ensimmäisenä iltana töistä kotiin, ei ruokaa näkynyt missään. Hän keskusteli nuorikkonsa kanssa ja seuraavana iltana olikin ruoka pöydässä tiettyyn kellonaikaan.

Toinen otti vaimon savosta. Häiden jälkeen hän palasi töistä kotiin, eikä ruokaa näkynyt. Hänkin joutui ohjeistamaan vaimoaan, ja jo seuraavana iltana homma toimi kuten haluttiin.

Kolmas otti pohjalaisen vaimon. Hän palasi töistä väsyneenä ja nälkäisenä kuten muutkin, eikä ruokaa ollut missään. Hänkin päätyi puhuttelemaan tuoretta vaimoaan.
Seuraavana päivänä ei näkynyt mitään.
Eikä sitä seuraavana.
Kolmantena päivänä hän näki jo sen verran, että pystyi tekemään itselleen voileivän.
---


Tämän opettavaisen tarinan kertoi minulle RedCatherine valaisemaan oman eteläpohjalaisen perimänsä luonteenpiirteitä.


Tokihan tämänkin piti sitten konkretisoitua tänään:
Palasimme työkeikalta nälkäisinä, pää kahvinpuutteesta ja alhaisesta verensokerista kiristäen. RedCatherine alkoi laitella lounasta samalla kun minä jatkoin töitä. Poikkesin siitä keittiöön hänen luokseen ja hän halasi minua hellästi.
- Tässä ei nyt halailut auta, tarviin sapuskaa, totesin haastavasti.

Hups, löysin itseni keittiön lattialta hänen polvensa alta.

Rakastavasti mutta jämerästi esitetty vastaveto töykeilevään käytökseen. Homma meni lopulta leikittelyksi, sillä olin ihan valmis alistumaan ruokapalani eteen ja muutenkin. Jos olisin vääntänyt vastaan ja kiukutellut, hän olisi vienyt tilanteen aivan niin pitkälle kuin se olisi vaatinut. Siihen on hyvä luottaa. Juuri siksi alistun hänelle mielelläni ja (yleensä) tottelen. Rakastan omaa eteläpohjalaista puoliskoani.


torstai 26. huhtikuuta 2018

Onnellinen kevät

Hmm, edellinen bloggaukseni sadistin ja masokistin eroista sai vastakaikua, josta kyllä hätkähdin. Eivät kai muutkin tekstin lukeneet kuvitelleet, että kirjoitin sen  jotenkin pahoissa aikeissa, kuten kommentoinut henkilö?

Toki teksti oli rankkaa satiiria etenkin masokisteista/alistuvista, mutta se oli myös itseironiaa, luenhan itseni täysin tähän ryhmään kuuluvaksi. Kuvailin itsestäni löytyviä piirteitä. Itsekkyys, riippuvaisuus, nautinnonhaku... tunnistan ne kaikki. Mutta ne eivät määritä minua eivätkä muitakaan ihmisenä noin muuten. Meissä on niin paljon muutakin. Eikä toisaalta kaikille masokismi edes ole tätä, vaan jotain ihan muuta. Kaiken pyrin sisällyttämään disclaimereihini, mutta se ei kai sitten riitä?

Jos käy sensuroimaan liikaa spontaania ajatusvirtaansa, teksti käy tylsäksi, ja siihen en taida silti lähteä.

Se siitä.

----

Meneillään on hyvin onnellinen, rakastunut kevät. Kun näin kirjoittaa, tuntuu että pitäisi jotenkin laittaa päätä pensaaseen, ettei saisi sanoa. Aina ei kuitenkaan ole ollut tunnelmat näin hyviä, joten nyt kun vaihteeksi on, tahdon sen reilusti sanoa. Ja kun itsellä on hyvä olla, jakaisi mielellään samaa muillekin. Kuitenkin tietynlainen hajamielisyys ja uuteen kumppaniin keskittyminen ehkä tekee paremminkin vetäytyneen vaikutelman. Ja sitä kai tässä ollaankin, tällä hetkellä. Loputtomiin venyvät hetket RedCatherinen kanssa, emmekä huomaa ajan kuluvan..

Tänään tapasin ensi kertaa hänen vanhempansa, kävimme nelistään rauhallisessa ravintolassa syömässä. Tilanne jännitti toki etukäteen, mutta meni mielestäni hyvin. Tavallaan tapasin toiset appivanhempani.
Meidän juttumme on totta, vaikka tiettyjen tahojen suuntaan yhä kaapittunutta onkin. Kaikkea ei voi kertoa kaikille läheisille. Onneksi on ystävät, jotka tietävätkin sitten suunnilleen kaiken. Heidän seurassaan pystyy hengittämään vapaammin. Olemme onnellisia teistä, olette arvokkaita.

Meillä oli molemmilla syntymäpäivät nyt keväällä. Olemme melkein ikätovereita, ja sama oinas-merkkikin meillä on, vaikkei luonne-eroista uskoisi, jos joku nyt horoskooppeja uskoo. Hauskaa viihdettä ainakin vertailla kuvauksia. Joka tapauksessa, salainen syntymäpäivälahjatoiveeni oli, että voisimme kerätä makuuhuoneesta pois hankalan kenttäsängyn ja yksinkertaisesti kömpiä kaikki kolme samaan parivuoteeseen. Se oli haaveeni, jonka toteutumista epäilin. Tunnen molemmat puolisoni ja näin tiettyjä ongelmia asetelmassa. Sanottakoon nyt vielä, että Herra Huu ja RedCatherine ovat vain kavereita, melkein-perheenjäseniä, tai jotain sellaista keskenään. Molemmilla on myös omistajantunteita minua kohtaan, kuten kuuluukin. Miten kimpassa nukkumisesta tulisi mitään?

Mutta se toteutui! Juttelin varovasti ensin toiselle, sitten toiselle, ja kumma kyllä vastustusta ei ilmennyt. Olen niin tyytyväinen..! Nukun onnellisena keskellä kun jaamme vuoteen. Emäntä toisella puolen, isäntä toisella. Mikä vain taitaa olla mahdollista.

Olin tänään ihan sikamaisen onnellinen, kun tein omia töitäni ja samaan aikaan RedCatherine emännöi keittiössämme ja leipoi kaikkea hyvää. Kun poikkesin kahvilla, hän nappasi minua kauluksesta ja runttasi vasten seinää. Suutelimme ja hyväilimme toisiamme, kunnes hänen oli huolehdittava taas kokkauksistaan. Hän ihan vapaaehtoisesti hakeutuu osaan, jossa hallitsee keittiötä ja komentelee minua siellä(kin). Harteiltani nostetaan roolitaakka, että minun pitäisi muka larpata emäntää talossa, koska asiat. En ole koskaan pitänyt tästä roolista, annan sen mielihyvin pois, se sopiikin RedCatherinelle niin paljon paremmin. Hän on oikein vakuuttava ja suloinen esiliinassa, jota en koskaan suostunut pitämään. Vaarallisella tavalla suloinen.
Olen jopa fetisoinut kaulimen hänen kädessään, se näky menee suoraan jalkoväliin.

----





torstai 5. huhtikuuta 2018

Sadistin ja masokistin ero

Tetris:



Sadistin ja masokistin ero. (Viihteellinen teksti)


Otsikko on hiukan huvittava, kaikkihan tietävät mikä näiden kahden ero on. Sadisti tykkää satuttaa ja masokisti tykkää kivusta.

Tämän lisäksi olen havainnut tietynlaisia yhteneväisiä piirteitä ihmisissä, jotka määrittävät itsensä pääasiassa sadisteiksi tai masokisteiksi. Pohjaan ajatelmani vain omiin kokemuksiini ihmisistä.
Ja kuten kaikille kinkylukijoille on selvää, sadistillahan tarkoitetaan tässä yhteydessä sovitusti tapahtuvaan satuttamiseen tai muuhun toisen ihmisen koettelemiseen mieltymystä tuntevaa henkilöä.

Itse masokistina olen päässyt lähemmäs sadisteja kuin toisia masokisteja. Ja koska olen mahdollisimman todenmukaiseen kokemukseen pyrkivä, olen nimenomaan ollut kiinnostunut toisen elämysten aitoudesta. Arvostan, jos joku on selvästi ns. aito sadisti minun silmissäni. Esim. itse en ole oikein minkäänlainen sadisti. Voin piiskata toisia, voin tukistaa, kynsiä ja raapia, mutta elämykseni ei mene sen syvällisemmäksi, eikä minulla ole erityistä tarvetta näihin toimiin. Oikeastaan, toimintani tähtää usein lähinnä sadistin härnäämiseen itseni kimppuun.

Vältän muuten käyttämästä termiä "seksuaalinen sadisti", sillä aina tilanne ei ole edes seksuaalinen. Samoin kuin masokismi, uskon sadisminkin voivan esiintyä ilman suoraa yhteyttä seksiin, kiihottumiseen.

Henkilökohtaisesti pidän aitona sadistina henkilöä, joka ulkoisista olosuhteista riippumatta fantasioi toisen satuttamisella. Tällainen sadisti tekee mitä tekee omista lähtökohdistaan, ei siksi että toinen pyytää. Sadistilla on oltava omat halut ja ehkä jopa tarve. Kuka tahansa pystyy tekemään asioita, mutta aito sadisti haluaa tehdä asioita.

En tarkoita, että olisin luokittelemassa ihmisiä, vaikka sitä juuri teenkin. Tarkoitan, että itse saan parhaat tunnelmat, kun minulla on aavistus toisen omista motiiveista. Sellainen vain olen. Olen hyvin herkkä tässä. Pienet vihjeet kertovat eniten. Aito sadisti ei esimerkiksi tarvitse mitään sen monimutkaisempaa toteuttaakseen tilannetta, ei sidontapaikkoja tai riiputtimia. Ei edes välineitä, mitään kättä pidempää. Jos on halu, löytyy tapa! Aito sadisti ei myöskään jätä tilannetta kesken, ellei ole pakko. Päin vastoin, hän vie sitä pidemmälle, kurillinen uteliaisuus silmissään. Hän haluaa tehdä juuri näin, juuri nyt. Hän ei ole erityisen herkkä kuuntelemaan pieniä vastaväitteitä ja vikinöitä, vaan innostuu lisää. Ja hän pitää kohdettaan silmällä kuin vaaniva haukka tai kissa.

Aito sadisti on uskomattoman empaattinen ja tarkkaavainen toista ihmistä kohtaan. Sadistilla on kiintein katse, suurin mielenkiinto toiseen ihmiseen. Hän tarkkailee, kyselee, keskustelee. Hän porautuu sisään sieluusi ja tarkastelee, mitä käyttökelpoista sieltä löytyy. Jos hänen alaansa kuuluu myös nöyryyttäminen, hän on erityisen näppärä nappaamaan tiedot heikoista kohdistasi ja hän muistaa ne erehtymättä. Eikä epäröi käyttää, hekumoiden.
Tämän kaiken hän tekee kuitenkin hyvällä maulla ja yhteisymmärrystänne vaalien. Hän ei tahdo satuttaa sinua liian syvältä, se ei enää kuulu leikkiinne. Hän ehkä osaisi ja voisikin, hänellä on työkalut siihen, mutta se ei kuulu onneksi asiaan. Hän tahtoo lähinnä horjuttaa sinua, saada sinut hämmentymään, sekoittamaan konseptisi ja nolaantumaan sopivasti. Se on hänestä hauskaa ja mielenkiintoista ja palvelee hänen toiveitaan.

Minä nautin, kun minulle tehdään juuri noin, sopivasti.

Hyvät sadistit ovat usein älykkäitä, seurassa kohteliaita ja hyvätapaisia ihmisiä. He ovat usein hyvin lämpimiä ja huomioivia ihmissuhteissaan. Näin ainakin minun tuntemani henkilöt. Heidän sadistinen puolensa tekee heistä kiehtovia, väläykset heidän silmissään, kun aihetta lähestytään.

Aito, hyvä sadisti on masokistille kullanarvoinen löytö. Heitä on harvassa.


Entä millaisia ovat masokistit?

Tämä on hankalampaa, koska kuten sanoin, olen vähemmän kohdannut itse henkilökohtaisesti masokisteja sessiotilanteissa. Katsellut toki, mutta sekin on eri asia kuin olla itse vuorovaikuttamassa mukana. Voin antaa vain jotain linjanvetoja ihmisistä, joita pidän alistuvina masokisteina, mukaanlukien itseni.

Masokismi ja alistuvuus ovat luonteeltaan omaan napaan kääntyviä piirteitä. Mun tunteet, mun tunnelmat, mitä mä koen, millai mä tunnen, mä, mä, mä... Masokisti ei paljoa piittaa sadistin tunteista, kunhan hän itse saa, oikealla tavalla ja riittävästi. Hän ei edes katso toista, eikä aina kykene kuuntelemaankaan. Hän kietoutuu itseensä sessiossa, sitä ennen ja sen jälkeen. Masokisti rakastaa omaa transsiaan ja eskapismiaan, toinen on hänelle väline joka sen tuottaa ja tarjoilee.

Ihanaa, kun saa itse vain heittäytyä ja ottaa vastaan, tarvitsematta edes tehdä päätöksiä, paeten jopa vuorovaikutuksen taakkaa. Nähköön toinen kaiken vaivan, suunnitelkoon session ja toteuttakoon sen, sekä ottakoon vastuun jälkihoidosta. Passiivisella on onnellista. Jos jotain menee vikaan, katse kääntyy sadistiin.

Jos kaikki menee hyvin, masokisti hehkuttaa kyllä kiintymystään, jopa ihailuaan. Oli teillä sitten jonkin sortin suhde tai ei. Saatat saada todella uskollisen tyypin seuraasi. Masokistin katse kääntyy sinuun, kun hänen alkaa taas tehdä mieli. Jos hän on aktiivista sorttia, hän laittaa viestiä ja koittaa kovasti saada seuraavaa sessiota sopimaan kalenteriinsa. Hän haluaa lisää samaa lajia, hänen täytyy saada sitä lisää, tahdoit tai et.

No, oikeasti, masokistit ovat monesti hyvin sympaattisia ja humoristisia tyyppejä. Pakkohan se on olla, kun on julkisesti näyttänyt takamustaan ja kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, mistä pidät. He saattavat olla vähän lapsekkaita, söpöileviä, jollain tavoin myös arkoja ja alttiita nopeasti reagoimaan toisen toiveisiin. Tai he ovat sitä sorttia, joka tykkää kiusoitella ja haastaa. Tämä kaikki tulee esiin erityisesti silloin, kun omia piirteitään ei tarvitse kätkeä, eli kinkyporukassa. Alistuva masokisti on omimmillaan, kun hänellä on rinnallaan joku/joitain jotka pitävät häntä käskyn alla, edes jollain tasolla. Kaulapannassa, hihnassa, vierellä polvillaan, siliteltävänä, puhuteltavana, piiskattavanakin joskus. Tosin, tällöin hän keskittyy tilanteeseen ja itseensä. Masokisti voi olla aika tylsää seuraa, hän ei kykene aina antamaan paljoa itsestään. Toisaalta, hän on onnellinen kun hänen ei tarvitse.


Varmasti on paljon sadisteja ja masokisteja, jotka eivät tunnista tästä itseään. Meitä on niin moneksi ja hyvä niin! Ihmisillä on valikoimaa löytää omia vastaparejaan. Tämä teksti onkin enemmän viihdettä kuin faktaa, mutta ei vitsiä, jossa ei olisi puolet totta.

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Kinkyä arkipäivää

Tetris:


Tulee kirjoitettua eniten siitä, mitä tapahtuu harvoin, ehkä vain kerran. Isoista jutuista. Kuitenkin jokainen päivä voi sisältää pienempiä kinkyjä merkityksiä, sellaisia jotka pitävät elämän kiinnostavana. Osa tapahtuu muiden kanssa, livenä tai somessa, osa on yksityistä, jota kuitenkin voi halutessaan jakaa. Pienet asiat ovat usein jopa todempia kuin spektaakkelimaiset äärihetket.

Kun jokin asia todella kiinnostaa ja resonoi oman minän kanssa, siitä tuntuu avautuvan loputon spektri alaotsikoita, joista löytää lisää omaa maailmaansa. Kiinnitämme huomiomme asioihin, jotka koemme omaksemme. Tämä jatkuu niin, että meille alkaa tulla eteen yhä enemmän sitä, mihin suuntaamme. Jos ei ole mitään estettä tarttua näihin juttuihin, alkaa elämänpolku muovautua kyseiseen suuntaan ihan konkreettisesti. Toiset sanovat, että saamme sen mitä toivomme. Toiset käyttävät magiaa, toiset uskontoa, toiset meditaatiota tai jotain muuta suunnatakseen toiveitaan. Kaikki nämä toimivat. Kinky elämäntapa on vain yksi mahdollinen suunta. Mitä enemmän sitä vastaanottaa, sitä enemmän siihen kietoutuu. Erikoisesta tulee jokapäiväistä.



RedCatherinen tavaroita. Kuva: Tetris

----

Samalla kun kirjoitan tätä, saan somessa viestinä alastonkuvan RedCatherinelta. Se on notkea, avoin kyykkyposeeraus saunan eteisestä. Hiukset valuvat melkein lattiaan. Hänen kasvonsa ovat ilmeettömät, katse kiinteä. Hän on kaunis ja vaarallinen. Oletettavasti hän nauttii tilanteesta, ei hän näin muuten tekisikään, lähettäisi tällaista minulle. Tekee taas jotain, mihin minusta ei olisi. Voin vain ihailla.

Näemme toisiamme lähes joka päivä. Kun emme ole yhdessä, vaihdamme viestejä. Välillä minulle tulee erossa ollessamme haikea olo, etenkin kun perheemme ruokapöydässä on yksi tyhjä paikka, tai kun käyn nukkumaan yksin kylmään sänkyyn. Meillä on hyvä olla yhdessä. Olemme hyvin sopuisia, ajatuksemme kulkevat paljolti samoja ratoja. Rakkaus ja molemminpuolinen kärsivällisyys sekä hyvä tahto paikkaavat hankalammat hetket. Ja kunnioitus!

Oltuamme kohta 5kk yhdessä tyttöystävinä sekä yhä enemmän D/s-suhteessa, ovat riidat laskettavissa yhden käden sormin. Siitä syystä, luettuani näitä blogitekstejä taaksepäin, minua alkoi häiritä välittyvä mielikuva, että suhteemme olisi kovinkin myrskyisä. Ei pidä paikkaansa. Ei myrskyä, mutta kiihkoa kyllä, ja se on eri asia. Halusin tuoda tekstiksi sitä jokapäiväisyyttä, mikä ei huippukohdista välity. Se ei tosin ole helppoa, sillä itse rakastan kiinnostavia yksityiskohtia, ja kaihdan latteita ympäripyöreyksiä. Miten leikata sopivia yksityiskohtia siitä, mikä pyörii ympärillä joka päivä?

----

Ystäväni ja työtoverini luonnehti kahvipöydässämme jotenkin niin, että häneltä on ottanut aikaa tottua arkiolemisemme epä-konventionaaliseen luonteeseen. Hän on itsekin hyvin kinky- ja queer-myönteinen (en muita lähelleni ottaisikaan enää), mutta tapamme elää ja työskennellä näissä samoissa tiloissa puoliksi julkisina ja puoliksi kaapissa entisin ja nyt uudistunein kokoonpanoin.. että siinä on tottumista. Samoin, kuin tavassamme keskustella, kun aihe vaihtuu lennossa vaikkapa huonekasvien hoidosta edellisten kinkybileiden muisteluun ja takaisin.

Otimme kommentit tyttöystäväni kanssa kehuna. Juuri tällainen on elämä, jonka olemme valinneet: kinky jokapäiväisyys, jokapäiväinen kinkyys.

----

Tänään pelasimme erän lautapeliä "Ticket to Ride" kolmistaan, Herra Huu, RedCatherine ja minä. Meidän piti oikeastaan viettää aikaa lapsemme kanssa porukalla, mutta lapselle tuli kaverimenoa ja jäimme kolmisin pelin ääreen. En ollut ajatellut sitä ihan näin, "junailla" meitä aikuisia saman junapelin pariin. Pelailu meni loppujen lopuksi hauskasti ja luontevasti, kuten niin moni muukin yhteinen tilanteemme sitä ennen. Syömme toisinaan kaikki yhdessä, RedCatherine on autellut Herra Huuta pienessä remonttihommassa kun olin itse estynyt, olemme käyneet nelisin elokuvissa; kerran jopa nukuimme samassa huoneessa. Lapsemme on kiintynyt omalla tavallaan tyttöystävääni, jolla on intoa ja voimia peuhata kunnolla alakouluikäisen hurjissa leikeissä.  Asiat ovat menneet ihmeenkin sujuvasti.

Olen näiden kuukausien aikana toiminut niin, että tähtäimessäni on ollut juuri tällainen hyvä rinnakkaiselo. Olen koettanut olla painostamatta tilanteita suuntaan tai toiseen, ainakaan liikaa. Olen koettanut kuunnella ja ottaa huomioon kaikkia osapuolia. Tämä on ollut ihanne, päämäärä, mutta myös pakko. Jos minun pitäisi valita, en voisi valita. Minulla on molemmat, Herra Huu ja RedCatherine, molemmat omalla korvaamattomalla tavallaan. Tavoitteeni on puolestani riittää heille molemmille, heidän toivomillaan tavoilla. Toistaiseksi tämä on toiminut.

Kun menen RedCatherinen seurassa hänen luokseen tai jonnekin rientoihin, olen täysin hänen. Se mitä välillämme tapahtuu, on meidän asiamme. Jälkiä jää, mutta Herra Huu ei tapaa kysellä, saattaapa vähän naurahdella. Hän on kiinnostuneempi siitä, että arkinen perhe-elämä ei liikoja häiriinny.

Kun olen kotosalla Herra Huun kanssa tai jossain ulkona, olen kuten ennenkin. Meillä on aika tavanomaista sopuisaa puolisoiden elämää nykyään, kinkytouhut ovat pitkällä tauolla. Voisin toisinaan kirjoittaa meistäkin, mutta olen kunnioituksesta RedCatherinea kohtaan jättänyt sitä väliin, koska tämä blogi on muodostunut meidän kahden projektiksi. Toisaalta materiaalia tulee helpommin meidän touhuistamme. Herra Huu ei uskoakseni näitä lue.

Kun olemme kaikki yhdessä, kunnioitamme toisiamme, emmekä käy erityisen intiimeiksi. Polyamoria-termein suhdemalli on nyt V-mallia, minä V:n liitoskohdassa. Samaten olen huomannut, että olemme toimineet tässä kohta puolisen vuotta suljetulla mallilla, herratietää se ei ole ollut aikomukseni, mutta en ole kaivannut muuta, eikä käsittääkseni kumpikaan puolisoistanikaan. Periaatteessa kaikilla on vapautensa touhuta, mutta kukaan ei ole ollut kiinnostunut sitä käyttämään.

Pyrin keskustelemaan kummankin kanssa erikseen ja sopimaan asioita ja aikatauluja fiksusti. Ihan joka kerta se ei onnistu. Olen loukannut jo sekä Herra Huuta että RedCatherinea huolimattomuudellani. Kumpaakin siitä kohtaa, jonka tiedän olevan paha heille. No olen vain erehtyväinen ihminen minäkin, juteltu on, riidelty, sovittu. Ei mitään yli-dramaattista onneksi. Eteenpäin päästään, ollaan aikuisia, kyetään katsomaan pikku kompastelujen yli. Hyvää tahtoa on puolin ja toisin, sillä pääsee pitkälle, eikä tällainenkaan suhdesekamelska ole mahdoton.

Arkemme jatkuu. Huomenna taas kaikki yhdessä saman katon alla.
Hyvää kevättä kaikille!



maanantai 19. maaliskuuta 2018

Näkökulmia pakottamiseen

RedCatherine:



Vuosia sitten, eräissä naamiaisissa, teemana unelmat ja painajaiset:

“Mitä sinun asusi esittää?”
“Yhden unelma, toisen painajainen…”

Eräs toinen tyttö oli pukeutunut dominaksi, hänellä oli pieni kevyt hapsupiiska, jopa enemmän lelu kuin seksikauppojen pehmoversiot. Useimmille sekin riitti, kikatus ja feikattu kiljunta säestivät kevyttä leikittelyä. Vaan yksi pojista tykkäsi touhusta enemmän kuin muut. Tykkäsi tosissaan. Hän halusi enemmän. Paljon enemmän.

Hän sai minut.

Koska kun minä tarjoudun pieksämään tuntemattoman takamuksen lihasruhjeille paksulla ketjunpätkällä, minä tarkoitan sitä. Ja minä pieksin. Ja hän ontui kotiin. Onnellisena. En tietääkseni ole tavannut häntä sen koommin.

---

Eilen, minun luonani:

“Siinä on eroa tuletko sinä piikomaan tänne, vai minä emännöimään teille. Ero on se että minä olen emäntä, en piika.”

Alku oli kevyt, suunnitelmana mennä vielä illaksi kaupungille. Laitoin Tetriksen polvilleen heti aluksi ja kiinnitin hänen kaulapantansa. Käskyjä, tehtäviä, ei mitään dramaattista, kokeilunhaluinen domina leikittelemässä vallallaan. Seksiä, selkeällä D/s-asetelmalla mutta ei sen rajummin. Mutta tunnelma alkoi elää omaa elämäänsä, ja me uimme virran mukana.

Rakastan hänen sormiaan, sitä nautintoa jota ne tuovat minulle. Se ei ole pelkkää näppäryyttä (ja sitäkin lajia on kuulkaa riittämiin). Se on tunnetta, taidetta, asennetta ja herkkyyttä. Halua tutkia, oppia, kokeilla, seikkailla. Halua palvella. Kiintymystä. Rakkautta.

No one else can make you feel like I do
No one gets as deep inside you as I do


Tetris, rakkaani, rakastajani. Alicen sanat sopisivat sanomiksesi. Sinä herätät minussa asioita. Voimakkaammin ja syvemmältä kuin kukaan on ennen onnistunut.

Mitä asioita?

En tiedä, en ennalta. Ne tulevat pimeästä. Joskus olen käsittelysi jäljiltä pehmeä ja raukea, joskus riehakas ja leikkisä, joskus intohimoinen ja fyysinen.

Eilen olin paha.

Jossain kohdassa päätimme että jätämme kaupunkikeikan väliin, siirrymme suoraan etkoilta jatkoille. Jokin toinen kerta se ei olisi merkinnyt sen kummempaa, olisimme jatkaneet samaan tapaan. Mutta pimeästä tulee asioita, eikä niistä tiedä ennalta. Ja eilen tuo päätös heitti minulla saman tien isomman vaihteen päälle.

“Käänny kontillesi ja odota.”

Näin että et ollut yhtä kovassa vauhdissa. Olisi väärin sanoa että en piitannut. Olisi väärin jopa sanoa että osa minusta ei piitannut. Kannan sinusta huolta. Rakastan sinua. En halua tehdä vastoin tahtoasi - liikaa. En tahdo rikkoa rajojasi - liikaa.

Ja osa minusta näki rajasi ja tahtoi rikkoa ne. Tiesi tahtosi ja halusi murtaa sen.

Etäännytetty sanamuoto ei ehkä tee oikeutta tilanteelle ja tunnelmalle. Sanon siis vielä: Minä halusin rikkoa rajasi. Minä halusin murtaa tahtosi.

Ja rikoin. Ja mursin. Tieten tahtoen. Ja tulen haluamaan sitä taas. Ja tulen tekemään sen taas jos sinä valitset sen polun joka johtaa pimeääni. Sen polun jolla väijyvät kaulaa kuristava vyö, kylkiluita ruhjova polvi, kaikkialle tunkeutuvat sormet. Ja ennen kaikkea pahuus. Pahuus jota haluan tehdä sinulle.

Ja jota tein uudelleen tänä aamuna.

---

“Minä olen pahinta mitä olet kohdannut. Haluan olla myös parasta.”

Koska toinen hetki, toinen tunnelma, toinen fiilis, ja haluan levätä sylissäsi. Tai haluan tyydyttää sinut perusteellisesti. Tai haluan sinut rituaaliini.

Ja mikä tahansa hetki, mikä tahansa tunnelma tai fiilis… olet minulle rakas.


 -----------


 Tetris:



Tahdon leikkiä tämän leikin kovilla säännöillä.

Hän on Emäntä, hän on Alfanarttu.
Alistun, mutta aina se ei ole yhtä helppoa.
Siitä huolimatta, olen valinnut mielentilan, jossa ei ole sanaa EI. Se mielentila on syvä ja pysyvä, EI:n kaivaminen kurkustani olisi työlästä. Se on halukkaan, uteliaan, uhkarohkean alistujan mielentila. Alistujan, joka tietää, että kaikki ei aina tule olemaan kivaa.

Nämä eivät ehkä ole fiksuimmat säännöt tai helpoin tie toteuttaa itseään ja me tiedämme sen.
Se mikä meitä auttaa, on suora yhteys välillämme ja se että keskustelemme jälkeenpäin asiat selviksi. Saa sanoa, jos jokin oli erityisen haastavaa, ja millaisia tunteita se herätti. Myös se auttaa, että kesken session on lupa osoittaa mieltään, kiukutella, käydä vastahankaan, tämä ilman että dominoiva säikähtää, perääntyy, pyytelee anteeksi.

---

Olit jo illalla onnistunut pelottelemaan minua vimmallasi:

Olin hitaammassa vireessä, hiukan väsynytkin. Minusta oli ihanaa tuottaa sinulle nautintoa kiireettä, nuolla sinua huolellisesti ja rauhassa, tarkastellen kehosi reaktioita. Olin itsekin märkä ja annoit minun toteuttaa itseäni päälläsi kuten halusin. Tiedän, että se on kunnia ja että voit ravistaa minut mattoon koska tahdot, mutta nyt halusit antaa itseäsi minulle, jopa yllytit. Koitan olla sinulle hyvä ja olen onnellinen kehuista joita saan. (Olet itsekin loistava, mutta ehkä siitä joskus myöhemmin).

Joka tapauksessa, en ollut masokistisella tuulella, päin vastoin vähän huolissani, sillä olin viikolla mokannut sopimissamme aikatauluissa ja olit kommentoinut "perästä kuuluu". Laitan tällaiset heitot tarkasti merkille, eikä sinullakaan ole tapana unohtaa. Tarkastelin raukeaa nautinnollisuuttasi etsien merkkejä mahdollisesti heräävästä sadismistasi. Oikeastaan toivoin, että tyytyisit nyt tähän, että sinuakaan ei ehkä kiinnostaisi tänä iltana. Toivon, mutten sano mitään. Jätän päätöksen sinulle. Ehjä dynamiikkamme on minulle tärkeämpää kuin oma hetkittäinen mukavuuteni.

Tunnistin mielentilan muutoksesi kehostasi, vaikka makasimme sylikkäin, emmekä kumpikaan liikkunut. Tietyt merkit olivat minulle selviä. Viimeistään katseesi näkeminen vahvisti intuitioni: paha nosti päätään. En kyennyt seuraamaan tunnelmaasi kohti pimeääsi; jäin sen reunoille, pelkäävänä, epävarmana. En ehkä kestäisi..

Silti, veit kehoni, veit lopulta minutkin. Putosimme yhdessä paikkaan, jossa oli pakottamista, kipua, kiihotusta ja mielettömiä fetissejämme. Pakotettua nautintoa, sellaista mitä en olisi sillä hetkellä itse valinnut. Ennakkopelkoni olivat tällä kertaa pahempia kuin todellisuus. Selvisin, kestin.

Jälkeenpäin olin helpottunut ja sinunkin kehonkielesi oli jälleen rentoutunutta, hyväntuulista. Nukahdimme pian lähekkäin.
Ja heräsimme aamulla kokeaksemme saman uudelleen. Pakotuksen nautintoon. Valtakamppailun.

---

Tällainen vaikuttaa minuun. Huomasin että mieltäni kiristivät nämä tilanteet, vaikken sitä oikein myöntänytkään. Niistä oli pakko puhua jälkikäteen, puhua ja kirjoittaa. Vasta seuraavana päivänä tuli katarsis, huojennus ajatuksista, kun puhuin kanssasi vielä uudelleen. Onneksi kanssasi voi puhua! Kaivelimme jälleen aihetta Concensual Non-Concent meidän välillämme. Mitä alistuvan kannattaa viestiä ja mitä dominoiva pystyy toisesta lukemaan. Uskomattoman konstikasta... Mutta samalla kiehtovaa!

Olimme lähekkäin, hengitimme toistemme ihoa, puhuimme.
Jatkamme.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Otamme kunnolla yhteen

Olen enemmän mustelmilla kuin koskaan. Polvissa, käsivarsissa, lapaluissa, häntäluun kohdalla. Joka paikassa on särkeviä kohtia. Molemmissa olkavarsissani on neulojen jättämät vaakarivit. Vain piiskan jälkiä ei tällä kertaa löydy. RedCatherine pystyy käsittelemään minut muutenkin.

Kuva: RedCatherine
Ajamme välillä RedCatherinen kanssa toisemme aivan piippuun ja bileviikonloppu vielä teki meidät kahta hullummiksi. Häntä lainatakseni:
"Mä olen väsynyt fyysisesti, mä olen väsynyt henkisesti, mutta libido vaan huutaa".
Mielettöminä riehuvat viettimme heittävät meitä yhä uudelleen.
Kumpikaan ei pane kamalasti vastaan.
Kunnes rauhoitumme, nostamme teekupit tärisevin käsin huulillemme ja vannomme, että seuraavaksi nukumme. Sylikkäin, tiiviisti.

Viikonlopun Fetish Clubilla palasimme tanssilattialle, jolla on meille erityinen merkitys: siellä, tavallisena yökerhon iltana, RedCatherine vietteli minut ensi kertaa fyysisesti. Silloin kainouteni esti meitä menemästä kovinkaan pitkälle, vain mielikuvat mahdollisuuksista jäivät eloon. Nyt saimme toteuttaa itseämme vapaasti, vihkiä tuon tilan uudelleen meille. Minä lattialla istuen saapasjalat harallaan, hän sylissäni. Minä selälläni, hän päälläni. Muut bilettäjät jonnekin taustahälyyn häipyen, vain lattiassa jytisevä musiikki kehossani ja hänen lämmin painonsa päälläni. Kuiskimme tärkeitä rakkauden sanoja, meillä oli sanomattoman hyvä olla.

---

Alkuillasta RedCatherine esiintyi papittarena pitkässä liehuvassa hameessaan tehden steariininvalutus-demoa minun ja erään toisen iholle. Rentouduin lattialla hänen piirtäessään tarkasti vatsalleni suurta punaista suojaavaa pentagrammiaan. Vaha poltti vain vähän, katselin kirkkaassa vastavalossa hänen pitkähiuksista hahmoaan ylläni, ihailin hänen liikkeitään. Niitä olen ihaillut alusta asti, enkä väsy vieläkään. Sulavia, tarkkoja, alla piilevää voimaa uhkuvia. Kun hän keskittyy, olen myyty.

Seuraavaksi hän teki demon neuloilla ja tikkausvälineillä. En edes esittänyt rohkeaa istuessani valokeilassa, käsivarsi puhkottavana. En kestä katsoa neuloja kun ne menevät pari senttiä ihon alle ja taas ylös, jääden paikoilleen siistiksi riviksi. Minusta on ihanaa, kun RedCatherine tekee minulle asioita, vaikken niitä kaikkia yhtä suosiolla siedäkään. Kun hän kohdistaa huomionsa minuun ja tekee sellaista mistä oikeasti on kiinnostunut, se hivelee minuakin. Kun hän veti neulat pois, tuli verta vain vähän. Paksua, punaista, samantien hyytyvää. Vahvan rautaisen makuista, kun hän nuolaisi ja tarjosi minullekin. Olin pyytänyt häntä sitomaan neulanjäljet hyvin, sillä minulla oli ennakkoaavistus, että päätyisin vielä pyörimään paikoissa, joissa en välittänyt joutua varomaan pistokohtia.

Kaikenkaikkiaan sovitut esitykset menivät hyvin ja vasta niiden jälkeen saatoimme todella rentoutua ja keskittyä toisiimme.

---

RedCatherine yllätti minut täysin vaihtamalla asuaan kesken bileiden. Tavatonta! Hän ilmestyi eteeni toisessa hahmossaan, sotilasasuisena: mustat hameenliepeet olivat vaihtuneet maastokuvioisiin housuihin, korkosaappaat maihareihin, papittaren liuskoitettu paita hihattomaan toppiin. Sanon häntä kersantti Katariinaksi kun hän näyttää tältä. Pitkät hiuksensa hän oli vetänyt poninhännälle, pois toiminnan tieltä, päässään hänellä oli baretti. Täydellistä! Sovimme nyt hyvin yhteen, minun edelleen suosiessa mustia Mil-Pron reisitaskuhousuja, brittimaihareita ja toppia.

Olin syönyt vähän turhan huonosti sinä päivänä ja juonut siihen päälle muutamia oluita, minua suoraan sanottuna heikotti jonkin verran. Siitä huolimatta RedCatherine sai minut yllytettyä tyhjillään olevalle lavalle pitkä muoviputki kädessäni. Hän oli taistelutuulella. Minun oli määrä koittaa käydä hänen päälleen putki aseenani. Huh, tiesin tarkalleen miten homma tulisi päättymään, ihan sama mitä tekisin. Se lähinnä huvitti minua ja epäröintini näkyi taatusti salin takaosaan asti, jos joku kerkisi omilta sessioiltaan katsomaan. Hän yllytti minua edessäni, joten keräsin omaa taisteluhaluani ja edes yritin. Varsin yksinkertaisesti päädyin tietty alakynteen. Panin kyllä vastaan, se täytyy sanoa, ja siitä varmasti monet mustelmani ovatkin peräisin, vaikkei sellaista huomaa kun on keskittynyt taisteluun.

En päästänyt RedCatherinea turhan helpolla, minkä hän myöhemmin myönsikin. En suostunut menemään köysiin noin vain, hän joutui vähän näkemään vaivaa, kun oli tätä kerran halunnut. Vääntämisen jälkeen olin kuitenkin vääjäämättä naamallani pölyisellä lavalla, puhisten turhautumistani. Hän veti köydellä käsiäni selän takaa ja olkavarsien ympäri nalkkiin. Köydet olivat kunnolla kireät. Kuulin jonkun selittävän yleisössä, että tuollaista sidontaa he harrastavat: combat bondage. RedCatherine kehitti termin kuvaamaan toimintatapaansa, jollaista kovin moni ei taida harjoittaa BDSM-piireissä. Tehokas hogtie pisti minut kyvyttömäksi tehdä mitään, vaikka yritystä oli. Sain "palkaksi" silittelyä ja pusuttelua, vaikka etsinkin koko ajan tapaa vapautua ja antaa takaisin vangitsijalleni.

Jatkoimme lähitaisteluamme vielä toisin tavoin. Minäkin aloin taas syttyä toimintaan. Kyseessä ei ollut esitys vaan oma huvimme, joten väliin jäi pitkiä suvantoja, jolloin versioimme aihetta raiskaus taistelukentällä..  Tästä meidät sitten valomerkin mentyä häädettiin kotiinlähtöön. Joku kävi vielä erikseen kiittämässä, että olimme olleet viihdyttävää katsottavaa. Hauskaa!

---

RedCatherine kaivelee minusta ruumiin ja asenteen puolia, joista pidän, mutta jotka ovat olleet piilossa. Nautimme molemmat kun saamme toisistamme haasteen. Samaten monen häviön jälkeen maistuu entistä makeammalta esimerkiksi ottaa hänet kunnolla edestä ja takaa, kun hän antaa sen tapahtua. Dynamiikkamme rakentuu suurelta osin fyysisyydelle, sen eri asteille hellyydestä ja huolenpidosta rajuuteen ja tahalliseen satuttamiseen. Tätä myöten oman ruumiillisen kunnon merkitys korostuu; ei sitä pysty eikä jaksa, ellei ole mistä ottaa. Suhteemme pakottaa meitä pitämään itsemme kunnossa. Ikääni nähden olenkin suhteellisesti hyvässä kunnossa, ehkä paremmassa kuin koskaan. Alfanarttu ansaitsee kunnon vastaparin. Mustelmat ja pienet ruhjeet kuuluvat pakettiin, ne menevät siinä sivussa.




tiistai 6. maaliskuuta 2018

Teen mitä tahdon

RedCatherine:



Minä teen mitä tahdon.


Olen lukenut tekstejäsi. Olemme puhuneet tästä: consensual non-consent, CNC, yhteisesti sovittu pakottaminen. Se on enemmän kuin lupa, se on halu, jopa tarve. Sinä haluat niin, minä haluan niin. Se on meidän juttumme. Osa kummankin luontoa. Sinä haluat vaeltaa minun pimeässäni. Minä haluan nielaista sinut.


It’s not a crime
When you look
The way you do
The way I like
To picture you

      - Pet Shop Boys

Juridiset seuraamukset ovat luku sinänsä. Enemmän pelkään loukkaavani sinua kun satutan. Pettäväni luottamuksen kun teen odottamattoman. Rikkovani turvallisuudentunteen kun pelottelen.


Pelkään, itseäni, omaa pimeääni. Ja rakastan sitä, se on minua, se olen minä. Vaellan sinne, pelko oppaanani, luotettuna vartijana. Etsin polkuja joille sinut johdatan.


Ja teen. Koska tahdon. Ja minä satutan, yllätän, pelotan. Käyn rajojasi, kokeillen itseäni ja sinua.


Ei käsikirjoitusta, ei koreografiaa, ei turvasanaa. Fyysisesti et pärjää minulle. Hätä, protestointi ja rimpuilu lietsoo minua.


Mikä estää minua rikkomasta rajojasi? Ei yhtään mikään. Teen mitä tahdon.

----

Tetris:


En tahdo puhua tapahtumia edeltäpäin puhki. En tahdo olla ohjaajana enkä se joka kontrolloi. Meidän tasa-arvossamme sinulla on sitä laatua enemmän, kun on sen aika. Tahdon, että tilanne tulee joka kerta tuoreena, etten tiedä käsikirjoitusta, et kai sinäkään. Yhteinen mielentilamme yllyttää sinua ja lamaa minut odotukseen, vastaanottamiseen, kestämiseen. Tulee mitä tulee.

Samalla oloni on turvallinen. Saatan pelätä, mutta en pelkää. Ei siksi, että tilanne olisi kesy, vaan koska olen lähellä sieluasi ja luotan omaan arviooni sinusta ja sinuun.

Asunnossasi, kahden kanssasi. Minua ei odoteta ennen huomista missään. Et puhu mitään vaan keskityt tekemiseen. Olet raju Kersantti Katariina saappaissaan. Tai Kaaoksen Papitar kynttilöineen ja neuloineen. Tai Femme Fatale, joka sai tarpeekseen pantasuden ärinöistä ja julkeudesta. Tulen tuntemaan. Mutta miten? Ja kuinka pitkälle menemme? Sidot raajani, silmäni, suuni. Et erikseen anna minulle mitään turvametodia. Tulet päälleni, vedät remmin kaulani ympäri. Pelkään ja en pelkää. Luotan sinuun. Tutkit pimeyttäsi kanssani, pimeytesi pysyy hallinnassasi, se ei valtaa sinua kokonaan.

Tällä kertaa olemme vieraina bileissä, satoja muita ja me. Heität siteen silmilleni ja viet minut jonnekin. Hyvä on, seuraan, vaikka minua jännittää ja hermostuttaa ympärillämme olevat. Pistät minut jollekin tasolle selinmakuulle, en ajattele sen tarkemmin. Joku toinenkin on siinä, tunnistan äänen ja kädet. Sidotte käteni ylös kiinni. Hankalasti, joudun rimpuilemaan, jotta saan nivelet asettumaan sopivaan kulmaan. Alan ihmetellä mielessäni mistä on kyse, kun jotkut alkavat irrottaa vaivalloisesti tiukkaan sidottuja maihareitani. En pidä siitä, mitä oikein aiotaan? Liikaa käsiä... Minulla on huonot kokemukseni kimppasessioista bileissä. Sinä saat tehdä minulle juttuja, mutta keitä ovat nämä muut? Pysyykö tilanne varmasti hallinnassa koko ajan?

Kun kumarrut puoleeni, minun on pakko kysyä suukapulani läpi, mitä aiot. En koskaan kysy. Nyt kysyn. Vastaat ja huudahdan: EI, SAATANA! Sylkeni roiskahtaa suukapulan sivuilta. Olet osunut suoraan triggeriini, pahaan kohtaani. Kohtaan, joka on jäänyt keskustelematta, kun kaikkeen ei olla ehditty. Jäädyn, en osaa tehdä mitään. Minun pitäisi vaatia irrotusta, mutta en osaa. En tee sellaisia päätöksiä sessioissa. Sinun on nyt ymmärrettävä. Ja ymmärrät.

----

RedCatherine:




Seis.


Jokin on pielessä. Otan enemmän kontrollia, vähennän satunnaisuutta, hidastan tilannetta. Mutta jatkan.


Kehonkielesi ei ole kohdillaan. Tunnelmassa on jotain vialla. Hidastan lisää, pysähdyksiin asti. Puhumme.


Sanavalinnat. Äänen sävy. Turvasanaa ei ole, on vain tunne ja luottamus. Minä teen mitä tahdon, mutta se mitä tahdon on kiinni monesta, pienestä ja suuresta. Se on kiinni omasta mielialastani. Se on kiinni siitä miltä sinä näytät, kuulostat, tunnut.


Nyt näytät erilaiselta. Et siltä miten haluan sinut kuvitella. Nyt on väärä hetki.


Minä teen mitä tahdon. Ja kun tahdon keskeyttää, keskeytän. Kun tahdon päästää sinut, päästän. Kun tahdon antaa tilaa, annan. Kun tahdon seurata, seuraan. Kun tahdon katsoa vierestä miten kokoat itseäsi, katson.

----

Tetris:


Olen raivoissani, nolattu, kiukkuinen kaikille. Kiskon maihareitani nurkassa takaisin jalkaan korostetun tiukkaan. Minuun ei enää koske kukaan. Mustat nauhat piukkaan, solmut kiinni.

Kyykistyt vähän matkan päähän ja katsot minua hiljaa. Olet seurannut ja nyt sekin ärsyttää. Menisit matkoihisi. Itsekin voisin mennä, pois täältä paskoista bileistä, ihan sama. En edes katso sinuun, mutta läsnäolosi on kysymysmerkki. Et tee mitään, onneksi, sillä tulisin silmille.

Marssin kiukusta tuhahdellen juomapullolleni ja otan vettä. Laitan pullon pois ja olen kääntymässä mennäkseni jonnekin, mutta nappaat minut hiuksista kiinni ja vedät rintaasi vasten.

---- 

RedCatherine:





Ja kun tahdon sanoa sanottavani, otan sinut kiinni, pidän lähellä, ja kuiskaan korvaasi että rakastan, että välitän, että teen parhaani, että koko ajan tarkkailen, kuuntelen, tunnustelen. Että haluan olla arvoisesi. Että sinä merkitset eniten.


Minä teen mitä tahdon. Ja minä tahdon että sinä palaat taas takaisin, pantasuteni, omasta halustasi.


Ja miten minä sen saan aikaan?


Teen parhaani ja toivon että se riittää.


Teen pahimpani ja toivon ettei se ole liikaa.


Ja ensi kerralla, ehkä kumpaakin taas vähän enemmän. Ja ehkä tuloksena on jälleen sellainen tanssi kuin me haluamme, sellainen kuin Pannuhallin kellarissa, kun näytit siltä kuin haluan sinut kuvitella.


Sillä mikä estää minua naimasta sinua keskellä tanssilattiaa? Ei yhtään mikään. Teen mitä tahdon.

----

 Tetris:



Olen taas kesytetty, olen sinun. Saat tehdä minulle mitä tahdot ja minä kiusoittelen sinua leikkisästi samalla kun tanssimme. Olen lemmikkisusi, kiltti, kunnioittava.

Olet rohkea ja hurja, ihailen sinua. Otat äärettömät riskit kun et kysy ensin. Kannat seuraukset kun kaikki ei menekään kuten piti. Otit minut rintaasi vasten, vastustin, jännitin, sulin vähitellen, itkin. Itkin keskellä bileitä, sillä minun oli antauduttava täysin tai ei mitenkään. Kaikki on selvitettävä, heti. Kanavat on pidettävä auki, vaikka välillä paha tunne vie mennessään hetkeksi.

Tahdot kai vähän hemmotella minua, tehdä niin kuin tiedät minun toivovan. Kiusoittelen sinua vähän liikaa, otan hiuksistasi kiinni ja tukistan kesken tanssin. Tiukka hymy huulillasi, heität minut maahan rähmälleni, otat raippasi esiin ja mutiset "saatanan lujaa.." ja lyöt kerran. Äännähdän tuskasta ja kierähdän sivuun. Painat minut selästä aloilleni ja lyöt pari kertaa lisää voimiesi takaa. Raipan pää repeää. Käännät minut selälleni ja minua alkaa naurattaa hillittömästi. Nytkähtelen hyvää oloa ja jännitystä, joku käy kurkistamassa, katson häntä silmiin ja hymyilen, kyllä olen ok. Todellakin olen ok, sain juuri sitä mitä olen toivonut.

Myöhemmin saan muutakin, mitä sinä olet tahtonut tanssilattialla tehdä minulle. Ja teetkin. Teet mitä tahdot.


torstai 22. helmikuuta 2018

Luovuta verta. Minulle.


RedCatherine:



Vuodat jälleen verta alttarilla. Minä katson ja nautin. Muutama yksityiskohta on kuitenkin eri tavalla kuin viimeksi.

Neula ei ole minun, olen ottanut katsojan ja tukijan roolin sen jälkeen kun kiinnitin pannan kaulaasi. Alttari ei ole minun, mutta kaaoksen papitar ei ole turhan tarkka moisesta. Pyhäinhäväistys? Sopii minulle. Toki, veri on keskeisessä osassa kristinuskon ehtoollisessa, ja verenluovutus on hyvin konkreettista lähimmäisen auttamista. Mutta tilanteesta nauttiminen näin paljon kuin nyt nautin?

Sopii minulle.

Olet ammattilaisten hoteissa, et minun käsissäni. Mietin mitä yhteistä ja mitä eroa koet siinä olevan. Et katso neulaa. Kaipaatko silmäsidettä? Vähentäisikö kiinni kahlehtiminen levottomuuttasi, vai lisäisikö? Sattuuko pistos? Alkulämmittely on tällä kertaa ollut hiukan erilainen.

Oletko kiihottunut?

Näköyhteyteni katkeaa välillä, toinen luovuttaja ja hänen hoitajansa ovat välissä. He ovat näköjään huomanneet että tuijotan. Istun eturivissä, tuolipinon päällä. Selvästi tässä ei saisi olla. Kukaan ei tule sanomaan mitään. Ei, siitä huolimatta että tein jo itsestäni silmätikun aikaisemmin. Ohikulkeva hoitaja taitaa katsoa paheksuen. En irrota katsettani sinusta. Hän kiiruhtaa ohi, vaiti.

Näin kaukaa on helppo kuvitella että läpinäkyvä letku ei ole häiritsemässä, että veri juoksee käsivarttasi pitkin vapaasti, punaisena nauhana.

Ensi kerralla?

Näen kuinka vedät syvään henkeä. Tuttu hartioiden liike. Puristat sideharsorullaa nyrkissäsi. Puristit sormiani samaan tapaan ennen kuin tuli vuorosi mennä hoitajan puheille. Puristit sormiani samaan tapaan kun tarkistin ovatko köydet tai kahleet painaneet liikaa, onko asentosi kestettävissä, onko sinussa piiskan tai sormien jälkeen vielä jäljellä voimia, tahtoa, halua, kipua.

Katseemme kohtaavat taas. Kymmenen metrin päässäkin olen lähellä sinua. Olen iloinen kun kutsuit minut seuraksi, olen tyytyväinen että tulin. Olen ylpeä sinusta. Ylpeä koska haluat kammostasi huolimatta auttaa tuntematonta potilasta. Ylpeä koska kannat kaulassa pantaasi kuten halusin. Ylpeä koska vuodat verta minun edessäni, minulle.

Puoli litraa on tuntuva määrä. Kestät hyvin. Tarkkailen sinua vaikka käskenkin hakemaan toisen kupin kahvia. En kosketa käsivartesi sidettä. Haluaisin suudella sitä. Haluaisin kantaa sinut lepäämään hämärään, sytyttää kynttilät ympärillesi, koskettaa sinua, hellästi, tuntikausia.

Jäähdyttelyä, kaikin puolin. Ulkona pakkanen alkaa kiristyä. Riisun kaulapantasi ja hyvästelemme. Kaukaa heität vielä lentosuukon. Vastaan siihen.


Ikävä tulee nopeasti.


----

Tetris:



Makaan punaisella kenttätuolilla, seinällä ylläni on valtava risti jonka takaa talvinen valo kajastaa tilaan. Seurakuntakeskuksen seremoniatila, sen alttari. Olet valinnut paikkasi tuoliriveistä niin että meillä on suora katseyhteys.

Katson sinua silmiin kun minua pistetään. Toivon, että se olisit sinä. En pidä steriileistä toimenpiteistä, jännitän, enkä kestä katsoa pistokohtaa. Vedän rajusti henkeä. Hoitaja kysyy, olenko ok. Naurahdan ja myöntelen. Hän ei tiedä toisesta todellisuudesta, joka on meidän. Panta kaulassani, piilossa huivin alla, sitoo meidät sanattomasti sovittuun. Kun lähtiessämme otit bandanahuivini käteesi, tiesin heti mitä aiot. Epäröin tällä kertaa tosissani, mutta hulluhan minä olen, joten polvistuin eteismatolle ja pyysin pantaa kaulaani.

Irrotan katseeni silmistäsi, etten mene liian tiloihin. Koitan keskittyä vain puristelemaan sideharsorullaani kuten käskettiin, että veri virtaisi hyvin, eikä tukkeutuisi putkeen. Silloin erä pitäisi kuulemma hylätä ja se olisi sääli. Haluan ehdottomasti myös auttaa potilaita, vaikkei se nyt ihan päälimmäisenä mielessäni olekaan. Olen kiinnostunut verestä ja eri tavoista joilla se ilmenee. Tämä luovutusmahdollisuus sattui sopivasti ja mikä parasta, lähdit kanssani ja olit heti juonessa mukana tuoden oman perverssin twistisi mukanasi.

---

Rastittelin kanssasi terveystietopaperiani, kunnes se kiellettiin. Kuulemma rikkoo yksityisyyden suojaa, jos itse tahtoo jakaa asiansa rakkaansa kanssa. Noh, never mind, mennään heidän säännöillään, ei kylään tulla kinaamaan. Käännyit kohteliaasti pois ja minä jatkoin ruksien piirtoa. Verialtistusta kysyttäessä oli pistettävä valkoinen valhe paperille, mutta hyvässä aikomuksessa. Tiesin sinut puhtaaksi, olin nähnyt dokumentin siitä. Muuten saatoin mm. rehellisesti todeta, etten ollut haalinut uusia seksipartnereita viimeiseen neljään kuukauteen. En herranjumala ole kerinnyt kaivatakaan sellaista! "Monopaskaa" on elämäni ollut, kuten ystäväni luonnehti. Paitsi jätetään se paska pois ja korvataan mono polylla.

Esileikki täällä on huono. Ensin on näytettävä henkkarit ja keskityttävä virallisiin papereihin viranhoitajan silmän alla. Sen jälkeen on odotettava vuoronumero kourassa, alttarin tapahtumia silmäillen, jännittäen. Käteni ovat kylmät, puristelen hermostuneena sormiasi, haen turvaa. Mietin miksi jännitän, vaikkei mitään sen kummempaa ole luvassa? Tiedän mitä on tulossa. Siksi kai, kun koko tämä hemmetin tapahtuma ladataan vääränlaisella energialla! Kaikki muutkin istuvat niska jäykkänä penkeissään. Valtava esinäytös, joka huipentuu pieneen epämukavuuteen sopuisassa ilmapiirissä. Fokusoituu yhteen neulaan, joka saa itseään suuremman arvon.

Minun on helpompi kestää kovaakin kipua tilanteessa, jossa sen tuottaminen on tarkoitus, jossa minua kohdellaan kylmäkiskoisesti ja uhkaavasti. Kovakouraisesti ja näennäisen piittaamattomasti, vaikka kaiken takana onkin suuri välittäminen ja rakkaudellinen huolehtiminen. Luvattiin, että verenluovutuksen voi keskeyttää koska vain, turvasana siis on sielläkin. Sessionkin voi keskeyttää, jos todella haluaa. En muista, koska olisin halunnut. Olen utelias kurkkaamaan aina seuraavan kulman taa. Katsomaan, mitä sadistisen osapuolen mielessä vielä liikkuu. Katsomaan, minne oma mieleni yltää.

---

Heti saapuessamme kiinnitän huomiota tilan hämmästyttävään ilmeeseen, miten kaikki tapahtuu alttarimaisessa tilassa, suuren ristin alla. Kuin olisimme elokuvan lavasteissa. Arvostamme molemmat eteemme avautuvaa yllättävää näkymää. Harmittelen, miten valokuvaus ei tule kyseeseen. Käsket minua sen sijaan piirtämään mitä näen. Saatuani kynän ja paperia keskityn luonnostelemaan ja unohdan jännittää. Piirtäessäni en tiennyt, että hahmottelin henkilön juuri siltä tuolilta viidestä jolle itsekin päätyisin.

---






tiistai 20. helmikuuta 2018

Alfanarttu


RedCatherine:




Edellisillan selkäsauna on tainnut piristää, näköjään. Seikkailija on rohkealla päällä, julkea jopa. Peto kokeilee kynsiään ihooni. Käännyn vatsalleni, nautin painosta päälläni, lantion liikkeestä peppuani vasten, käsistä vartalollani, ja lopulta, sormista sisälläni.


Kuukausia sitten, Shoukkarin takahuoneessa, sanoin että voin päästää sinut panemaan minua sträppärillä ja minä kontrolloisin tilannetta silti. Naurahdit, kuulin äänessäsi epäuskoa, eikä se haitannut. Jos haluaisit, todistaisin sen.

Todistin sen.


Tunkeudut minuun, syvälle ja liukkaana. Alan nauttia tosissani. Kiemurtelen allasi, käteni harovat mustia satiinilakanoita. Ohimennen kouraisen jalkaasi. Vinkaiset. Anna tulla, pantasusi. Ota minut. Ota minut jos uskallat.

Pieksin sinut eilen, en erityisen kovaa, hiukan leikitellen. Nauttien kyllä, en vain ollut erityisen brutaalilla tuulella. Kiusoittelu tuntui sopivammalta. Kevyempää, tavallaan laiskempaa sadismiani. Kuten yksinkertainen köysiharness talvitakin alla pizzeriassa; olkapäiden yli, vyötärön ympäri, jalkojen välistä… Tieto hankalan asentosi syystä kun istun pöytään sinua vastapäätä. Katseemme kohtaavat. Kenelläkään muulla ei ole aavistustakaan. Katselen sinua ja nautin esityksestä.


Eli kyllä, olen tehnyt pahojani. Olen varmasti ansainnut rangaistukseni. Eri asia sitten pystyykö kukaan sitä antamaan. On yksi asia saada femme fatale vääntelehtimään nautinnosta, ja kokonaan toinen yrittää pärjätä vampyyrille.


Olen saanut nautintoni. Pudotan sinut selästäni, nousen päällesi ja vedän vuorostani kumihanskan käteeni. Vasta liukuvoidetta lisätessäni päätän jättää peppusi rauhaan ja penetroin sinut sen sijaan edestäpäin. Huolellisesti. Olin saanut nautintoa, nyt otin sitä. Ja annoin, koska halusin.


Aamukahvilla olin jo jäähdyttelytunnelmissa. Halasin sinua, intohimoisesti, mutta hellästi. Vastasit, samalla intohimolla.


Mutta et hellästi. Peto oli yhä irti.


Se siitä jäähdyttelystä. Kilpailuvietti, valtapelit, haaste, mikä siinä onkin, mutta saat minut syttymään, nopeasti ja voimalla. Alfanarttu ei juuri usutusta kaipaa. Nykäisen käteni irti otteestasi, tartun vuorostani käsivarsiisi, ja puoliksi raahaan sinut makuuhuoneeseen. Kamppailet vastaan joka askeleella, nautin niistä kaikista. Heitän sinut vuoteelle. Rimpuilet kun sidon sinua, mutta tiukka hog tie taltuttaa pedon; bondagea juuri kuten siitä eniten pidän. Peitän silmäsi, kiristän nahkahanskan suukapulaksi kylpytakin vyöllä, ja kietaisen vapaan pään vielä kerran kaulasi ympäri.


Nautin tilanteesta sietämättömän paljon. Tätäkö toivoit, petoseni? Toivottavasti, sillä nyt se tapahtuu. Ujutan kaksi sormea sisääsi, kiristän silmukkaa kaulassasi ja alan raiskata sinua.


----

Tetris:



"Sä olet alfanarttu".

Annan tunnustukseni voimallesi ja vallallesi. Käännän kaulani sinulle, voit tehdä mitä vain. Suutelet ihoani hellästi. Olen allasi tyytyväinen, tassut kesysti supussa, kohti taivasta. Minun ei tee enää yhtään mieli koittaa vangita sinua kömpelöillä tavoillani, purra tai raapia. Muuta kuin käskystä:

"Merkkaa mun kaulani!"

Puren ja imen kaulasi ihoa. Teen sinulle muutakin hyvää, mistä olet ilmaissut pitäväsi. Käsittelen rintojasi, huolella, tutkiskellen ja käyden välillä pienen kivun puolella hampaineni. Olen tullut rohkeammaksi, repertuaarini laajenee. Sinä opetat minua, annat minun oppia rauhassa.

Onneksi sinäkin nautit kovista otteista, oikeanlaisista. Oma masokismisi laajentaa meidän yhteistä leikkikenttäämme.
Saan vahvoja mielikuvia, miten läimäyttelisin sinua takapuolelle. Peppusi olisi niin pehmeä ja valkea ja tarjolla, helppo tuosta noin vähän rankaista.. Laitoitpa minut pitämään punoksia ympärilläni pizzanhakureissun ajan, köydet mukavasti jalkoväliä painaen. Istuminen oli hankalaa ja sinua nauratti. Hienoa. Pari läimäystä sietäisit sinäkin!

Mutta ei, ehdoteltuani moista, selkään saankin minä.
Mukavampihan se näin päin onkin. Otan mielelläni sinulta selkään. Alfanarttu tekee mitä mielii ja olen onnellinen kohde.


lauantai 10. helmikuuta 2018

Köysisidontaa ja tuskaa

Tetris:



Minulla on hirttoköysi kaulassani. Kiristät sitä hitaasti ja harkiten, katseesi on tarkkaavainen, vakava, utelias. Sulan hymyyn, en voi sille mitään. Näytät niin ... en osaa kuvailla. Sadistin katse, kun hän on löytänyt uuden tavan koetella rakkaansa rajoja. Näytät suloiselta kun keskityt tekemään pahaa.

---

Ympärillämme salissa on ihmisiä; pareja ja ryhmiä. Musiikki on soljuvaa taustaa, meditatiivista. Valot on himmennetty. Olemme tutustumassa salaisen ryhmän sidontailtaan. Secter Society of Shibari. Emme osaa shibari-sidontaa kumpikaan. Koetan näyttää sinulle ainoan perussolmun jonka muistan. Päädyn pudottamaan köyden kädestäni. En pysty enkä halua sitoa sinua. Se on väärin, ajatus on vastenmielinen. Halaamme. Ymmärrät, kehoitat minua ottamaan aikani.

Selaamme kirjasta erilaisia sidontoja. Eräässä lukee Torture Tie, päädymme koittamaan sitä. Asetat minut mahalleni ja sidot käteni suorina taakse, ranteista yhteen. Vedät köyden yhteen sidottujen nilkkojeni kautta ylös ja kiristät hitaasti. Taivun takaperoiselle kaarelle. Se ottaa selkään enemmän kuin sattuu, ei kovin hyvä, toteamme. Pitää varoa liikaa, selkä on herkkä. "Varmuus parasta", sanot ja irrotat solmut.

Keksin jotain parempaa ja kuvailen asennon sinulle. Tahdot koittaa ja sidot ranteeni uudelleen yhteen selkäni taakse. Seison riiputtimen alla ja alat hitaasti vetää käsiäni takaa ylös. Kyselet tuntemuksiani ja yllytät minua kertomalla, paljonko matkaa on vielä riiputtimen lukkoon. Enää 20cm. Ylävartaloni taipuu alas. Henkäilen epämukavuutta, mutta annan luvan jatkaa. Hartiani kestävät kyllä, ellei mitään yllättäävä tapahdu. Kerrot, miten tästä asennosta on joskus rytkäisty tarkoituksella olkanivelet sijoiltaan. Lukitset köyden paikoilleen ja sidot nopeasti toisen narun nilkkani ympäri ja kaulapantani kautta toiseen nilkkaan. Sidonta vetää päätäni alas ja käsiäni ylös. Kaksi varsin yksinkertaista köysisidontaa vangitsee minut epämukavuuteen, josta en pääse irti. Juuri näin toivoin. Voin kestää vain tovin ja kähisen sinua irrottamaan. Teet sen nopeasti.

Makoilemme alustalla vetämässä henkeä. Monenlaista on jo koitettu ja ympärillämme touhutaan yhtä keskittyneesti. Hieno ilmapiiri, salliva, turvallinen. Silittelemme toisiamme ja hymyilemme. En yleensä välitä köysistä, mutta oikeassa seurassa niillekin löytyy käyttöä. Pohdin ääneen kuinka olen utelias tietämään, miten köysillä voisi aiheuttaa turvallisesti kipua. Ajattelet tovin hiljaa ja pyöräytät sitten nopeasti ohuen hamppuköyden pari kierrosta hihan peittämän hauikseni ympäri. Vetäiset köyden päistä. Voihkaisen, mutta pyydän sinua toistamaan kokeen paljaalle iholle. Voihkaisen lujempaa ja saan useita päiviä pysyvän "tribaalitatskan" käsivarteeni.

---

Hirttoköysi kaulassani kiristyy vain vähän, mutta intensiivinen katseesi tekee tilanteesta jännittyneen. Tiedän olevani täysin turvassa, vaikka kerroit juuri hetki sitten ranteeseesi juuttuneesta puristavasta hirttosolmusta joskus kauan sitten. Noh, tilassa on sentään sakset.. Kokeilet erilaisia asentoja hirttää ja katselet niiden visuaalista ilmettä ja vaikutusta minuun, sinuun.

Myöhemmin peiton alla kysyn kuiskaten, saitko jotain siitä mitä teimme. Myönnät sen vaikuttavan sinuun ja naurat: millainen sairas sekopää oletkaan.

Rakastan sinua juuri tuollaisena, RedCatherine: Punainen Paronitar, Kersantti Katariina, viettelevä Vampyyri, Noita, Syötti ja Ansa, viaton Maalaistyttö .... - kaikissa muodoissa mitä minulle olet!




keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Ihanaa ekstaasia

Tetris:


Jos juo vajaan pullon punaviiniä kahteen pekkaan illan aikana, voiko mennä täysin sekaisin? Ei voi.

---

Makaan selälläni olohuoneen matolla, silmät puoliummessa. Nostan velton käteni pyyhkimään hiuksia suustani, en tiedä edes kumman hiuksia. Kaikki tuntuu epämääräiseltä ja liukuvalta, minua huimaa lievästi. En jaksa enkä välitä avata silmiäni. Ei ole mitään katsottavaa, paitsi silloin tällöin nopea väläys hänen ihostaan, kuin valokuva tajuntaani. Se on tarpeeksi, se on liikaakin. Ihmettelen laiskasti, miten voin olla niin sekaisin, ja vajoan takaisin ihanaan ekstaasiini.

---



---

Kuuntelemme RedCatherinen kanssa juuri tätä kappaletta lojuen vieretysten ja päällekkäin hänen sohvallaan, punaviinilasit käsissämme. Olemme juuri tulleet saunasta, minulla on musta saunatakki, hänellä punainen. On hämärää, kynttilät palavat ja suitsukkeen savu kiemurtelee ilmaan. Hän on minun kyljessäni, pää vasten rintaani, käteni hänen ympärillään. Hän on niin herkkä ja tarvitsee huolenpitoani, minä tunnen niin, ja tahdon suojella. Tahdon nähdä hänenkin juopuvan vähän, edes vähän. Vaikka "alkoholi vain hidastaa mua". Silti, juo nyt, kun toin pullon ja tahdon jakaa Fortunani kanssasi. Tänään saatkin olla hidas. Sinun ei tarvitse suorittaa yhtään mitään, minäkään en tänä yönä jaksa.
Tai niin ajattelen.

---

Sekavaa mielentilaa. Hän on allani matolla selällään, painan käsilläni hänen ranteitaan alas pään molemmin puolin. En ole leikkisällä tuulella.

Olen tuntenut itseni nöyryytetyksi hetki sitten, vahvalla, yli vyöryvällä tunteella. Olen nauttinutkin, mutta kokenut kunniantuntoani potkitun samalla, kun takapuoleeni on työnnytty. Hän on saanut tehdä sen, olen antanut sen tapahtua, pää käsien väliin piilotettuna. Tehköön minulle mitä tahtoo, mutta kaikenlainen työntyminen sisään vaatii alistumista käsittelyyn, luottamusta. Ja tällä tavoin! Löisi mieluummin, se ei nöyryyttäisi. Vain yksi läimäys paljaalle pepulle ja sitten tämä, varovainen kokeilu, kenties vain yksi sormi. Ihan sama miten. Kysymättä, kuten kuuluukin ja hyvin sopii, mutta silti niin julmetusti tunteilleni käyden. Hän saa minut nauttimaan nöyryytyksen läpikin.

Hän on nyt saaliini. Hetki sitten tunsin, etten voi ikinä enää katsoa häntä häpeämättä silmiin, ja nyt tahdon satuttaa. Vähän vain, en kovin kovaa. Vähän painaa alleni, vähän purra kaulaa, vähän raapia kylkiä. En ole itsekään varma mitä teen, pelkään itseäni, pelkään mihin tämä johtaa. Mitä olen tekemässä? Tämä on väärin ja minä teen kuitenkin. Miksei hän jo lopeta tätä hulluutta? Satutan vielä kovempaa, jos se saisi hänet reagoimaan. Ristiriita sisälläni on ahdistava. Kun subi käy Dommen päälle, kun pantasusi uhmaa Punaista Katariinaa, on leikki kaukana. Tämän on päätyttävä jotenkin, tämä ei voi jäädä tähän. Altani hän ohjaa minua, toivoo minun työntyvän, ja teen niin, kovempaa kuin viimeksi, pelkään olevani liian raju. En tahdo olla nyt hellä, saakoon mitä annetaan.

Jälkeenpäin valahdan väsyneenä hänen viereensä matolle, käperryn hänen kylkeensä ja inisen, etten tahdo satuttaa. En tahdo satuttaa sinua! Ristiriita kalvaa minua, ei jätä rauhaan. Tätä ei todella voi jättää tähän. Pyydän, ota minulta valta pois! Olen tosissani, epätoivoinen. En kestä tätä tilannetta, että olen voittanut sinut. Älä anna minun voittaa, pyydän!

"Katso, Tetris, ilman käsiä!" Hän suistaa minut jo toistamiseen alleen, tällä kertaa käyttämättä käsiään. En osaa sanoa miten se tapahtuu. Olen tyytyväinen, ja ihailen häntä suurella rakkaudella. Olen yhä sumuinen päästäni ja nautin valtavasti hänen jokaisesta liikkeestään kehollani. Voihkaisen ääneen, kun hän työntelee lantiotaan vasten omaani, voimallisen hitaasti, hekumallisesti. Hän omistaa taas tilanteen ja minut. Aiemmin sain taistella ja vääntää häntä vastaan tosissani, häviten voimassa ja taidossa. Tulin painetuksi alas, vailla keinoa voittaa. Annan läähättäen periksi. Hän leikittelee minulla ja kumartuu nuolemaan minua nautintoon kuin mitään ei olisi ollutkaan.

---

Myöhemmin katsomme kelloa ihmeissämme. Olemmeko tosiaan "panneet" yli viisi tuntia sinä yönä? Mikä meille oikein riittäisi, loputon sessiointiko? Lukuisat orgasmit, kunnes paikat menevät rikki? Valtakamppailupainit, kunnes luita katkeaa? Piiskat ja neulat, kunnes veremme vuotaisi kuiviin?

- Liikaa, vain vähän liikaa on riittävä annokseni, kuten Ismo Alanko laulaa.

------------------

RedCatherine:




Lohkare on seissyt siinä ehkä kymmenentuhatta vuotta. Emme voi millään olla ensimmäiset. Ketkä olivat? Ja ketkä viimeksi, meitä ennen? Entä seuraavaksi?

Kiven karkea pinta kallistuu yllemme suojaavana seinänä. Ympärillä on hiljainen metsä, mustavalkea lumesta. Nyt tässä olemme me. Vain sinä ja minä. Painan sinua kovemmin graniittia vasten, painan käteni suullesi kun tulet reittäni vasten.

En suunnitellut tätä. Paikka on uusi minullekin. Se vain kutsui. Kutsui meidät luokseen, kutsui sinut syliini, kutsui minut ihollesi. Ja me vastasimme.

Yritämme tasata huohotustamme, vilkuilemme kuuliko tai näkikö vastauksemme joku muukin kuin vaitelias siirtolohkare. Puiden läpi kantautuu suksien kalahtelu ylämäessä, hyvän matkan päästä. Ketään ei näy.

Katson sinua. Silmäsi loistavat sillä tietyllä tavalla. Olet ihana kun inspiroit minua tekemään tälläistä. Olet ihana kun uskallat, kun luotat.

---


Sinä lietsot minua. Se on tapahtunut aiemmin, se tapahtui taas: olin väsynyt, henkisesti, fyysisesti, molempia. Se ei estänyt minua nauttimasta seurastasi, kosketuksestasi. Rentouduin, lepäsin, olin kanssasi.

Ja aloin herätä.

Vampyyri, imemässä energiaa seikkailijasta, janon vain kasvaessa. Ja silitys muuttuu raapaisuksi, suudelma puraisuksi, hyväily otteeksi. Ja olet polvillasi edessäni ja niin kaunis. Olet allani pakotettuna ja niin kaunis. Olet minun ja niin kaunis.

Ja minä tahdon, päätän, teen, otan. Seuraten reaktioitasi, reagoiden vuorostani, leikkien vaarallista leikkiämme tuntemuksilla ja tunteilla. Koska minä haluan. Haluan kehosi, haluan mielesi, haluan sielusi. Haluan sinua ja sinut. Haluan tehdä sinulle hyvää. Haluan tehdä sinulle pahaa. Haluan että kärsit ja nautit, välillä yhtä aikaa. Haluan käydä kanssasi rajoja ja tiloja, matkata mieltemme maisemissa. Haluan tulla mukaasi, haluan että tulet mukaani. Me. Yhdessä.

Se on usein rankka matka, joskus pelottava. Ihailen rohkeuttasi kun lähdet sille.

Koska...

Asiat joita olen tehnyt sinulle. Asiat joita olen tehnyt toisille. Asiat joista olen puhunut...

Et voi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Ja silti, kun näit kaulapantasi käsissäni, silmäsi syttyivät ja hetkessä olit siinä, edessäni, polvillasi.

Ja minä tein sinulle pahaa. Liikaa? Onko vähän liikaa sopivasti? Halu. Päätös. Teko. Reaktio. Ja olemme matkalla tuntemattomaan, taas kerran.

Tällä kertaa polultani löytyy peto, vimmainen pantasusi. Ilma on paksu jännityksestä. Ja sitten olet kimpussani. Haluan hurjuutesi. Haluan sinut sisälleni. Saan mitä haluan.


Olet vahva, petoseni. Olet nopea ja hurja, kovakourainen ja aggressiivinen. Olet upea kun tartut, raavit, puret, painat, vedät, työnnyt.

Minä voin murtaa sinut kuin risun.

---

Seuraavana päivänä, metsäkävelyn jälkeen, lepään taas sylissäsi. Nautin lämmöstäsi, ihostasi, hengityksestäsi. Olet upea, Tetris. Olet ihana. Seikkailijani, pantasuteni, pikkupetoni. Rakkaani.

perjantai 2. helmikuuta 2018

Korjauksia ja lisätietoja

Sain vihdoin itseäni niskasta kiinni ja korjattua valokuvat näkyviin tässä tekstissä:
 Musta nahkahansikas

Toinen, mitä korjasin, oli viime bloggauksen Viettele minut NYT kirjoittajan tiedot. RedCatherinehan siinä kirjoitti omasta näkökulmastaan, enkä minä. Harmittaa vietävästi, että tämä tieto unohtui laittaa. Se oli meille niin itsestäänselvä, mutta ei tietenkään lukijoille.

Senkin takia harmittaa, että kukaan ei ole koskaan kirjoittanut minusta tästä näkökulmasta, näin intohimoisesti, ja tämä teksti on minulle henkilökohtaisesti arvokas. Kun luin sen ensi kertaa, sain voimakkaan mielikuvan, jonka sitten piirsin öljypastelleilla mustalle paperille. Kuva löytyy blokkauksen alusta. Siinä musta on punaisen kimpussa, pantasusi vampyyrin. Symbolisesti, sisäisellä palolla lietsottuna hyökkäyksenä.

RedCatherinen ja minun tekstit, runot ja kuvat saavat joka tapauksessa vaikutteita toisistaan, editoimme osaa tämän blogin sisällöstä yhdessä, niin että se miellyttää kumpaakin. Olen ihan pyörällä päästäni, että olen löytänyt näin taitavan kirjoittajan rakkaakseni, ja lietsomme toisiamme tuottamaan lisää.

Kommentteja tulee vähän, otamme niitä kyllä mielellämme edelleen, ja pyyntöjäkin kirjoittaa jostain aiheesta tarkemmin. Joitain kiittäviä mainintoja on tullut livenä ystäviltämme, kiitos niistä, se kannustaa osaltaan jatkamaan.

Jokin aika sitten joku anonyymi pyysi tekstiä fistaamisesta. Asia alkoi pyöriä mielessäni ja olen sen jälkeen ottanut tarkemmin selvää, mitä termillä tosiasiassa tarkoitetaan ja mitä ei tarkoiteta. Täältä löytyy erinomaisen tarkka kuvaus ja ohjeet oikeaan fistaamiseen Naisen Hehku -blogissa. Näiden tietojen pohjalta voin todeta, että en itse ole koskaan fistannut ketään enkä vastaanottanut fistausta, joten paljoa sanottavaa aiheesta ei ole. Kyseessä siis toimitus, jossa toisen koko käsi (nyrkki) on toisen sisällä.

Toinen kysymys, mikä tuoreeltaan tuli, oli siitä miten runkataan vasten toisen reittä, miten se tapahtuu. Tätä yksityiskohtaa voisi käsitellä syvemmin otsikon Erilaisia orgasmeja alla, mutta lyhyesti todeten, viimeksi kun tätä harjoitettiin, molemmilla osapuolilla oli housut jalassa koko ajan. Riittävän kiihottava tilanne saa aikaan sen, että haluaa hangata herkkää klitoristaan toisen kehoa vasten, ja reisi on hyvä kohde. Samalla voi painaa toista lantiosta itseä vasten ja toinen tarjota reittään paremmin hollille. Kiihottavien mielikuvien, panevien liikkeiden ja klitoriksen kosketuksen yhdistelmä tuottaa nopean orgasmin, joka ei ehkä ole sellainen maailmaa räjäyttävä, mutta sen jälkeen tulee hyvä olo ja haluaa vetää tovin henkeä, eli jonkunlainen tyydytys sillä hetkellä saavutetaan. Sama toimii välillä esim vasten toisen takapuolta, vaikka todellinen hankaava kosketus olisi aika heikko. Toimiiko tämä muilla näin, sitä en tiedä.

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Viettele minut NYT

Piirros ja valokuva: Tetris
RedCatherine:


Kosketa. Sormesi kaulallani. Hyväile minua. Käsivartta, kylkeä, selkää. Vedä minut lähelle, vedä minut suudelmaan.

Tartu minua hiuksista, lujasti mutta hellästi. Painaudu minua vasten. Työnnä lantiotasi minua vasten, horjuta minua. Suutele hiukan pidempään, hiukan rajummin, hiukan syvempään. Paina minut seinää vasten.

Kyntesi raapivat kylkeäni, hampaasi painavat kaulaani. Tuntuu niin hyvältä. Vedä hiuksistani, satuta. Paina reitesi jalkojeni väliin. Kiihota minua.

Käännä minut ympäri. Tartu vyötäröltä ja lanteelta. Pure niskaan ja hartiaan. Työnny vasten peppuani. Vedä minua itseäsi vasten. Nai minua. Halua minua.

Tartu käsivarteeni. Vie minut vuoteeseesi. Johdata minut selälleni, paina minut allesi. Hyväile, suutele, pure. Näyki rintojani. Levitä jalkani. Kosketa.

Ole hellä. Hyväile minua. Kiihota minua. Tunkeudu minuun varovaisesti. Tunne kun värähdän kosketuksestasi. Tunne kun nautin. Liu’u sisääni, ulos ja sisääni taas. Hiukan kovempaa, hiukan nopeammin, hiukan syvemmälle. Nai minua.

Vartaloni värähtää. Tartu minua ranteesta. Paina minut alas, älä päästä. Ole rajumpi. Ota minut. Tee…



Orgasmi.

Pakeneliianmyöhään.

Liikun murran riistän raastan kynnet iho liha luut.

Olet ihana kun huudat. Huudanko minäkin?


Kovempaa. Kovempaa, kovempaa, kovempaakovempaa KOVEMPAA.

Myöhemmin olin huolissani. Saitko tarpeeksi henkeä? Kuinka syvälle painoin kynteni? Voinko murtaa kylkiluusi reisieni välissä?


Mutta juuri nyt, juuri sillä hetkellä? Nautin täysin rinnoin miten herättämäsi intohimo uhkaa tuhota sinut.


Lopulta polte pehmenee lämmöksi. Alan valua jyrkännettäni alas taas. Allesi. Rentoudun, pehmenen, värisen. Virgin Mary undone.


Mutta minulla on muita puolia. Ne ovat heräämässä. Nyt lepään raukeana sylissäsi. Mutta hiukan myöhemmin...

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Tunnustus, osa II

Tetris:

Tunnustus, kidutuksella saatu ja annettu



Huolehdit minusta hellästi, kun kaikki oli ohi. Hait minulle vettä ja minttusuklaata (After Pain), että voimani palaisivat. Laitoit mustan samettikankaan päälleni, kun makasin matolla alasti kahleet yhä käsissäni, jaksamatta liikahtaa, takamus ja hartiat särkien. Pyysin sinut heikosti viereeni ja tulit lämpimänä lähelleni. Kuiskailimme rakkautta. Olit ihana.

---

Olin osoittanut toivovani piiskausta, ottanut jopa mukaani muutamia välineitä. En toisaalta tiennyt, mitä sinä olit suunnitellut tahollasi pitkin viikkoa. Olit ottanut muistiin vinkkaamiani biisejä. Wish I had an Angel ei koskaan enää kuulostaisi samalta korvissani... Ja puheeni siitä, että minusta asiaan kuului, että mielellään sinäkin saisit juoda... Noh, viime kädessä päätös oli sinulla.

Olin taas tullut luoksesi, armoillesi. Kehuit minua rohkeaksi ja sait sen kuulostamaan enteelliseltä.

Päivämäärät, kuunvaiheet, esineet.. rituaalisi koostuvat kaikesta mitä välillämme ja ympärillämme tapahtuu. Minusta on kiehtovaa voida olla osa tätä kuviota, antaa kehoni välineeksi sinulle. Merkit, kipu, kaikki mitä teet minulle, liittyy johonkin. Ei tuskaa sen itsensä vuoksi pelkästään, ei kipua kiihotuksen vuoksi, eikä miellyttämisenkään tähden. Minä masokisti, sinä sadisti, mutta on muutakin, toinenkin merkitystaso.

---

Puuhailit keittiössä sessionjälkeisiä intokierroksia uhkuen. Minä käperryin jotenkuten ison tyynyn päälle sohvalle. En pystynyt istumaan kunnolla. Olin pikaisesti vilkaissut peilistä kohoavia pitkiä juomuja takapuolessani ja reisissäni ja varovasti koittanut kädellä. Laitoit meille iltapalaa ja huolehdit, että sain annoksen eteeni. En luottanut käsieni motoriikkaan, enkä havainnointikykyyni, olin kuin huumattu, liikuin hitaasti ja varovaisesti.

---

"This night will hurt you
like never before"

En kestä. Oikeasti! EN KESTÄ! Etkö näe, etten kestä!?

Zwei, drei, vier .... Rammsteinin käheä ääni laskee tuskaani eteenpäin. Puhisen ja kiljahtelen suuhuni työnnetyn hansikkaan läpi, heittelehdin ilman mieltä, haluan paeta raipan lyöntejä. Anastasia puree lihaani kätesi johtamalla teholla. Näet tuskani, muttet lopeta. Turvasanaa ei ole, ei minun mielessäni. En aio sanoa sitä omaa mukavuuttani, vaan jos käteni menee sijoiltaan tai tapahtuu muuta. Turvasana ei ole minulle hallintakeino ylitsesi.

ETKÖ NÄE!?

Näet ja jatkat. Ruoskit koska päätät niin.

---

Pahoittelin vilpittömästi, että olin niin sekaisin ja uupunut. Kiitin onneani, ettei sessio ollut tapahtunut missään bileissä, sillä todella halusin vain hiipiä jonnekin lepäämään. Sanoit, että sitä oli ihana katsoa, että tilani kuului kokonaisuuteen oikein hienosti. Että oli mukavaa hoivata, rääkättyään ensin. Totesin, että onnistut lyömään minut maihin niin monella tapaa.

 ---

Roikun puussa jossa sinä roikuit kauan sitten. Siinä on yhä verestäsi tahra. Tunnistan puun vaikken näe. Muusta en tiedä, olen vain niin uupunut, minua sattuu vaikket enää lyö. En jaksa kiinnostua, vedän vain henkeä ja olen.

Löit hartioihinkin punaiset siivet nahkaruoskallasi, koska Angel ja Virgin Mary undone ja.. Se sattui, paruin tosissani, vihaan sitä kun lyödään kovaa hartioihin. Tiedät sen.

Haistan puhdistusaineen ja tunnen sen kylmän kosketuksen olallani. Mitäs..? Kevyt töytäisy, tai sujahdus, ei juuri mitään. Neula työntyy ihoni alle. Minua alkaa äkkiä nikotuttaa liikutuksesta. Sinä teet sen juuri NYT. Miten oikein kaikki meneekään. Vuodan kohta verta juuri tässä ja vain sinulle.

"Saanko juoda sinusta?"

Tottakai saat, ei sinun sitä tarvitse kysyä, annoin vallan sinulle jo ennen kuin tämä edes tapahtui. Mutta.. suutelisitko samalla minua? Kurotun puoleesi, ja ymmärrät eleeni.

 ---

Myöhemmin panit minut ottamaan tulehduskipulääkkeen ja saattelit minut sänkyyn. Nukuin sikeästi, kunnes havahduin liian aikaisin aamulla. Tajuttuani että makaan vieressäsi, samaisten rakennelmien alla, jossa illalla olin roikkunut ja kärsinyt, kaikki palasi väläyksenä mieleeni ja ajatuskoneeni käynnistyi niin, etten ollut saada enää unta. Kävin juomassa vähän kivulloisesti ja palasin viereesi. Myöhemmin herättelit minua varovaisen lemmekkäästi kahville. Vedin sinut päälleni ja työnsin käteni hameesi alle, jossa tietenkään ei ollut alkkareita. Kiitin sinua kaikesta iskemällä kynteni virheettömään pakaraasi. Selkäpuolen ihoani särki samalla kun nautimme toisistamme. Alan olla varma, että tässä on aitoa rakkautta minun puoleltani.