maanantai 30. joulukuuta 2013

BDSM ja ulkonäkö

Tartteeko olla nätti?
Mrs Whiterope kysyi minulta kerran, pidänkö itseäni kauniina. Kysymys yllätti, enkä osannut sanoa muuta kuin että en kai erityisemmin. En tiedä vieläkään kysymyksen todellista sävyä ja tarkoitusta, enkä tohdi udella: en oikeastaan halua tietää!
Todennäköisesti hän ei muista koko sattumusta eikä osaisi enää kertoilla silloisia vaikuttimiaan. Olen huomannut tämän usein: mikä on vaikuttava tapaus yhdelle, on toiselle vain yhdentekevä heitto.

Omalle ulkonäölleen on sokea, tai ainakin minä olen. Vaikka olen visuaalisesti suuntautunut tyyppi, en oikein osaa katsoa itseäni objektiivisesti. En ole koskaan oikein osannut laittaa itseäni, en ole piitannut naisellisista jutuista pätkääkään. Olen liikkunut seurassa, jossa se onkin ollut ok, muutkin ovat naureskelleet niille toisenlaisille naisille ja retostelleet, etteivät tiedä miten päin sukkikset pitäisi pukea. Ovat silti olleet ihan kauniita ihmisiä, useimmat.

Viime bileissä eräs kävijä kehui minulle verkkosukkahousujensa mukavuutta, kuinka ihanat ne onkaan pitää. Kommentoin miehelle, että itse en koskaan oikeasti edes käytä moisia, vain täällä satunnaisesti. Vain pervoillessani!

Minusta on huvittavaa lukea, että mm. pitkiä hiuksia pidetään perinaisellisina. Minulla on pitkät hiukset, mutta omista syistäni. Ensinnäkin se jäi jotenkin päälle taannoisista fantsuharrasteistani ja toisekseen, hei, ei tarvitse ikinä käydä kampaajalla.
Nykyään hiuksistani on suuri etu, on ihanaa kun joku ottaa rajusti kiinni poninhännästä. Tai kuristaa minua leteilläni.

Luulette tietenkin, että koska olen tällainen julkipervo, minulla on tatskaa ja lävärii ja sekalaista värii. Ja fiksuina arvaatte, että ei ole. Keholtani olen useimmiten puhdas kuin lestis. Sellainen tavallaan tosi vanhanaikainen nainen.
Ainoa, mikä minua voisi kiinnostaa kehotaiteilussa on se fiilis kun neulataan tai puhkotaan. Epäilen kuitenkin, että tunnelma menisi viimeistään desinfiointiaineen hajusta. Yh. Kuin hammaslääkärillä.

Asia sitten erikseen jos joskus joku sanoisi, että tahtoo merkitä minut omakseen pysyvällä merkillä.. Jokin pieni lävistys, polttomerkki tai piiskan viilto, jonka merkityksen vain valikoidut tietäisivät.
(Ja elleivät nämä Mr P:n bastardon jäljet pian haihdu, tämä onkin jo tapahtunut. Odotapa vain subikoiraa ovellesi vinkumaan, omistettuna ja uskollisena!)

Entäs meikki sitten?
En tiedä meikkaamisesta paljoakaan enkä ole halukas oppimaan. Bileisiin tahdon kuitenkin jotain muuta kuin oman paljaan naamani. Se liittyy rooliin, jonka takana noissa tilanteissa osaltaan olen. Tai toisen minäni, miten vain. Olen rehellinen itselleni ja muille, mutta en ole se sama, joka elää ja toimii arjessa. Tätä varten kehitin ns. subikoiramaskini, joka vedellään (lasten) maskiväreillä nopsaan takahuoneessa kasvoille ennen bileitä. Mustaa ja hitunen valkoista.
Olen ehkä vähän koomillisen näköinen, mutta tähän asti on toiminut ihan ok. Tärkeintä, että olen edes hivenen sympaattisemman oloinen kuin olisin, jos minulla olisi vain mustatut silmät. Puhun siis huolella muotoillusta mustasta nenänpäästäni. Niin kauan kuin Tetriksen kuono on musta, on mukana leikin elementti. Ei se ole niin hemmetin totista puuhaa, pervoilu.

Vaatteet. Puen ylleni sitä missä viihdyn, arjessa ja pervoillessa. Merkkivaatteet eivät merkitse minulle mitään, enkä noudata mitään kummemmin valittua tyyliä. Miellyn usein ehkä vähän liiankin kuluneeseen vaatekertaan ja minun on toisinaan heitettävä vaatteita yksinkertaisesti pois, etten enää käyttäisi niitä.. Onneksi minulla on ystäviä, jotka kulkevat ylpeinä vieläkin kuluneemmissa ja ovat samalla huippuja omalla luovalla osaamisalallaan. Niin boheemi en kumminkaan ole, että voisin silmää räpäyttämättä esiintyä missä vain omalaatuisissa virityksissä. En tykkää katseista, pakenen yleensä mieluummin massaan.

Pervoista vaatteista tahdon sanoa painavimmin sen, että jokainen tyylillään. Ennen kuin aloin liikkua bileissä, kuvittelin kummallisesti, että kaikkien naisten tulisi automaattisesti käyttää korsettia tai vastaavaa seksivaatetusta. Sitten valaistuin. Hemmetti. Ne ovat fetissivaatteita. Fetissi on se, mikä pistää ko. henkilöön vipinää. Vain D voisi määritellä vaatetustani ulkoa päin, ja niin kauan kun ohjeita ei kuulu, laitan päälleni sitä, minkä minä koen vinossa mielessäni kiehtovana tai kiihottavana. Kertaakaan se ei ole ollut korsetti.

Mikä sitten taas on kaunista? Fetissipukeutuminen ei suinkaan aina ole kaunista sanan tavallisessa merkityksessä. Harvapa meistä missään ihannemitoissa kekkaloi kumminkaan ja tykkäämme silti pukeutua. Ilmapiiri on bileissä suvaitseva, toisia ei ole tapana arvioida perinteisin mittarein. En voi puhua muiden suulla, mutta itse koen niin, että varsinaisella kauneudella ei ole niin kovin paljon sijaa BDSM-maailmassa, ei ainakaan merkittävästi. Jos tiedän haluavani joltakulta jotain ja hän voi sen minulle suoda, on siinä ulkonäöllä herttaisen vähän merkitystä. Tätä seikkaa on vaikea julkituoda kauniilla lauseilla.. Mutta miten muuten sen kertoisin? Jos joku dominoi vakuuttavasti, en todella katso en naamavärkkiä enkä kilogrammoja, en edes ikää - saati sukupuolta. Huomatkaa siis eka ehto: jos synkkaa yhteen. Se on tärkein.


Tässä vähän Tetriksen pintaraavintaa tästä laajasta aiheesta. Voitte itse miettiä vaikka huviksenne, miltä näyttäisitte, jos voisitte esiintyä seksuaalisesti paljaimmillanne hyväksyvässä ilmapiirissä.

perjantai 27. joulukuuta 2013

D/s:n paluu

Viime vuonna meidänkin jouluvalmistelut sujuivat suunnilleen Kellaritytön blogissaan kuvailemalla tavalla. Tänä vuonna ei ollut ihan yhtä onnekasta. Lyhyesti kuvaillen: kaikki olivat tulossa meille viettämään joulua, meille tuli valmisteluissa kiire, minä äksyilin ja pomotin, Isäntä hyppäsi ja hyvitteli. Lopputulos: onnistunut juhla, kireille hermoille ajettu emäntäsubi.

Kaikki tämä henkinen epäsuhta kulminoitui Tapaninpäivän saunassa sukulaisissa. Isäntä vain ystävällisesti - niin nimenomaan, hyvin ystävällisesti - kehoitti minua käyttämään laudeliinaa kun loikoilen toisten saunan lauteilla. Kiehahdin. Olkoon sitten, mutisin ja nousin ylös. Mielessäni lisäsin, että olisit säkin voinut sanoa vähän kivammin tuon, vaikka että "ota laudeliina siihen". Siinä hetkisen murjotettuani lisäsin vielä hälle, että on suakin saanut viedä joulunpyhät kuin pässiä narussa, että siivoa itse vaan sauna jälkeemme..

Semmoista.
Kesyjähän meidän riitamme ovat, mutta ainakin minulle totisinta totta. Kun voimasuhde ontuu, alkaa kuittailu. Ja kun se alkaa, olisin voinut toki koota itseni jo monta kertaa ja ottaa mieltäni harmittavat aiheet puheeksi, mutta kun ei. Jollain tavalla en ole valmis rehelliseen välienselvittelyyn ennen kuin olen päiväkausia hautonut mielessäni kaikkia ärsytyksiäni.

Saavuimme sitten saunareissulta kotiin ja Isäntä meni aikaisin nukkumaan syystä että työaamu. Itse jäin pidemmäksi toviksi lueskelemaan, yhä huonoissa fiiliksissä ja mietinpä sitäkin, että nyt kun kunnioitus on mennyt, niin kappas kun ei tee yhtään taas seksiäkään mieli, ihan on kuivaa ja hiljaista alakerrassa. Pohdin (taas) että mitäs jos nyt vuoden kokeilun jälkeen heittäiskin koko D/s:n pois. Tekiskö vaikeaakaan? Ja mitä siitä eteenpäin? Jatkaisinko jonkunlaisessa ystävyydessä liittoa Isännän kanssa ja samalla vilkuilisin toisaalle, jos taas alkaisin kaivata dominointia - jota sitäkään ei sillä hetkellä tehnyt mieli yhtään.

Menin siitä minäkin nukkumaan, ihan mielelläni kyllä toisen viereen, sillä onhan läheisyys ihanaa. Isäntä siitä heräsi sen verran, että veti lähelleen. Päädyimme siitä rakastelemaan tai siis hän panemaan minua, mikä oli ensin ok ja sitten varsin mukavaa. Isäntä otti minua kaulan ympäriltä löyhästi kiinni ja se sähköisti minua. Kun hän oli tullut ja makasi vielä päälläni, hankin omaa orkkuani käsipelillä. Olin salaa toivonut hengityksen kontrollia, ja Isäntä oli samoissa ajatuksissa, sillä hän sulki suuni kämmenellään ja nenäni sormillaan. Minä runkkasin itseäni samalla kun tunsin hapettomuuden paineen kertyvän päässäni. Hän antoi minun kiskaista silloin tällöin ilmaa sieraimiin, mutta loppua kohti jätin itse hengittämisen väliin. Sain rajun orkun ja taistelin ilmaa keuhkoihini. Olin pitkän tovin voimaton ja poissa raiteiltani, mutta kihelmöivän hyvällä tavalla, ja sain lukuisia voimakkaita lihasnytkähdyksiä. (*

Menin nukkumaan todella tyytyväisenä ja varmana siitä, että voimatasapainomme oli taas hyvällä uralla palautumassa paikoilleen. Isäntä totesi, että taisin kaivata vain kunnon panoa. Tarkensin, että kaipasin eniten voimannäyttöä.

---

Tasapaino- ja rauhoitushoito on jatkunut tänäänkin. Olen saanut tarkempaa käskytystä kuin aikoihin, nyt puututaan jo puhuttelumuotoihinkin, mistä todella tykkään. Eikä Isäntä ole enää minun hyppykeppini, sen huomasin tänään, onneksi.
Olin illan tullen hyvin väsynyt ja poissa tolaltani osin perhejuttujen tähden, osin omista syistäni, osin hormoneista johtuen. Itkin keittiössä, kun minun piti laittaa lasta nukkumaan, mikä on poikkeuksellista. Isäntä tuli sinne, otti syleilyyn ja kuiskien käski koota itseni. Vaikka olin oikeasti aika rikki, tajusin, että tällainen lempeä mutta vaativa käsky oli kuitenkin oikein fiksu vaihtoehto hyvittelyille ja toimi sillä hetkellä.

Myöhemmin illalla pyysin Isäntää viemään koiran vielä puolestani ulos, sillä koin olevani yhä heikossa henkisessä tilassa ja ulos lähtö oli vain liikaa. Tässä kohtaa hän ei pompannut pyyntöäni toteuttamaan, vaan tiukkasi minulta kunnollista puhuttelutapaa kun pyysin tällaista asiaa. Onneksi hän silti lopulta suostui, mutta sain luvan hakea kaulapantani, silmäsiteen ja käsikahleet. Kun rutiinit oli hoidettu, päädyin sohvalle vatsalleni, kädet selän taa lukittuina ja side silmillä. Sain odottaa. Se sopi minulle ihan loistavasti. Väsyneenä ja rentona pyörittelin mielessäni jotain eroottisia mielikuvia tai sitten vai olin. Nautin sidotun edesvastuuttomuudesta, saada vain olla, voimatta päteä yhtään mitenkään; voimatta tehdä yhtäkään hiton valintaa itse. Isäntä näpytteli konettaan ja söi suklaata. Toipa minullekin yhden suuhun.

Sitten kuulin hänen riisuvan ja seuraava mitä sain suuhuni olikin täydempää tavaraa. Minusta tuntui oikeastaan tosi hyvältä maata sidottuna samalla kun Isäntä piti kevyesti päästäni ja liikutteli itseään suuhuni. Seuraavaksi hän veti housuni alas sen verran että pääsi takaa sisään. Nautin tästäkin erittäin paljon ja jälkeenpäin sain luvan leikkiä itsekseni. Isäntä napsautti kahleeni vapaiksi ja teinkin sen siinä, silmät yhä peitettyinä, kuvitellen törkeintä harness-viritelmää mitä ajatella saattaa.

Kirjoitan tätä jälkitunnelmissa ja voin varsin vakaasti sanoa, että eiköhän tässä jatketa valitsemallamme tiellä yhäkin ensi vuoteen.


(* Sanotaan nyt vastuullisesti tähän väliin, että ainakin jenkkitilastojen mukaan ihmisiä kuolee vuosittain autoeroottiseen kuristumiseen, eli runkkaavat poloiset yksin ja hirttävät itsensä nautinnonhalussaan. Älkää!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Vaniljakriisi

Aina välillä kyseenalaistan kinkyyteni, kuin kokeeksi. Aika usein tämä tapahtuu jonkin voimakkaamman kokemuksen jälkimatalikossa tai sitten vain hormonaalisesti huterampina päivinä. Laitan päähäni ajatuksen: Haluanko tätä todella, entä jos vain antaisin olla koko hässäkän? Luopuisin leikeistä. Siirtyisin normaaliin.

---

Tässä yhtenä iltana Isäntä halusi selvästi seksiä. Sellaista ihan tavallista.
Kirjoitin juuri tärkeää meiliä, jonka tähden pyysin aikalisää, mutta saatuani sen valmiiksi hakeuduin ihan tyytyväisellä mielellä Isännän luo. Tosin eräs meilimaailman ongelma pyöri päässäni ja olin vähän poissaoleva. Sitten alkoivat hankaluudet.
Isäntä lähestyi minua tavalliseen, normaaliin tapaan, pusutellen ja vartaloita vastakkain hankaillen yms. Makasin selälläni, annoin hänen pusutella, tuijotellen samalla tapetteja ja miettien ongelmaani. Kaikki olisi mennyt hyvin, jos hän olisi vain ottanut mitä haluaa, mutta meillä oli siinä vaiheessa täysi vaatetus päällä, minulla oli kuuma ja likistynyt olo, enkä ollut hiukkaakaan kiihottunut, enkä edes kiinnostunut tilanteesta. Aloin ärtyä. Voi kun hän olisi vain ottanut.. Tämä oli kidutusta.

Minun on mahdotonta puuttua tällaisiin huonosti kehittyviin tilanteisiin sanallisesti, sillä menen jollain tavalla lukkoon, enkä itsekään ole varma, mitä haluan tai viitsin alkaa vaatia. Siispä äksyilen ja mökötän. Isäntä huomasi mielialani ja koetti koventaa otteitaan, mutta tilanne oli mennyt jotenkin jo sen verran vikaan, että kiukustuin siitäkin. Se on kyllä epätavallista, mutta laitetaan nyt niitten muitten ongelmien piikkiin.

Istuttiin vierekkäin sohvalla ja oltiin hiljaa.

Isäntä alkoi uudelleen suudella ja hyväillä minua. Pusuttelimme pitkän tovin. Se oli ihan mukavaa ja hellää. Sain ajatukseni koottua ja tajusin, että pystyn kyllä osallistumaan vaniljaseksiinkin, jos hyväksyn ajatuksen, ettei minun tarvitse kiihottua siitä. Seurasi hyvin normaali yhdyntä, jossa aloin päästä mukaan vasta loppupuolella, kun muistelin aiempaa seikkailuamme ja Isäntä vähän kiristi otetta käsistäni.

---

Eilisen vaniljaillan jälkeen aloin tänään saada riiputushaluja. Laitoin Isännän käskystä hänelle myöhäistä illallista ja huomasin ajatusteni askartelevan olohuoneen kattokoukuissa, niissä joissa on ollut lastenkeinu kiinni. Tympeä tiskauskin muuttui esileikiksi mielessäni kun olin pyytänyt Isännältä saada päästä vähän riippumaan jahka olisin tehnyt hommani.

Menin innostuneena valmistautumaan. Laitoin kaulapannan ja riisuin muut vaatteet paitsi että laitoin mustat stay-upit jalkaan. En yleensä pukeudu kotoisiin kohtauksiin, mutta minua kiehtoi laittaa jotain samaa päälle kuin P:n luona sessioidessamme. Näiden lisäksi kiinnittelin seksikaupan perhosen paikoilleen armeijan nahkaisilla sidontaremmeillä. (Perhosen omat remmit hajosivat eka käytössä.) Jo nahkahihnoja kiskoessani kiihotuin aika tavalla. Ranteisiini laitoin parhaat nahkakahleemme lukkolenkkeineen.

Minulla ei ole tapana suunnitella sessioita, se on ollut Isännän juttu, mutta tällä kertaa minulla oli idea siitä mitä tahtoisin. Halusin yksinkertaisesti roikkua käsistä side silmilläni ja pörisevä perhonen haaroissani. Tahdoin roikkua sillä tavalla mahdollisimman pitkään, ikäänkuin masturbaatiota, mutta vähän monimutkaisemmin ja toisen avustuksella ja ehdoilla.

Pääsin roikkumaan! En tiedä kauanko siinä olin. Koukut ovat niin ylhäällä, että sain varpistella ja silti kädet olivat kovilla. Perhonen on taasen aika kehno kiihotin, sillä se on riittämätön orkkuun ilman lisäpainetta. Ja sitähän ei nyt ollut. Olin litisevän märkä, en voinut laueta ja käsiin sattui. Ah!

Isäntä naksutteli tietokoneellaan, kunnes minulla alkoi epämukavuus voittaa ja pyysin häntä hiljaa luokseni. Hän irrotti minut koukuista ja otti takaa tuolia vasten. Sain ihanasti, kun pystyin painamaan perhosta kädellä tiivimpään kontaktiin.

Olin tyytyväinen tähän kokeiluun. Olin saanut pitkän esileikin, riittävästi ja riittävän pitkään kaipaamaani epämukavuutta, enkä ollut sen tähden aiheuttanut Isännälle kohtuuttomasti vaivaa.

---

En usko, että näiden todisteiden valossa on paljoa järkeä jossitella vaihtoehdolla, että jättäisin pervoilun pois.


tiistai 17. joulukuuta 2013

Sessio Peikon&Blondin luona

Käytiin eilen Peikon luona päiväkahvilla, Isäntä alias Herra Huu ja minä.
Nyt illalla kun kirjoitan tätä, olen väsynyt ja kaikkia lihaksiani kiristää, kuin olisin ollut tiukassa treenissä. Kuten tavallaan olinkin. Mutta myös jalkoväliä pakottaa. Ei se mitään! Näillä mennään blogitekstin kimppuun.

Peikon kirjoittamasta tekstistä käy tapahtumien juoni niin hyvin ilmi, etten ala toistelemaan samoja tässä. Suosittelenkin lukemaan sen vaikka ihan ensiksi.

Enemmän kuin se, miten hyvän käsittelyn sainkaan, minua hämmästyttää, että miten hitossa tämä voi olla mahdollista. Siis tämmöisistä kuvioista ja elämäntavoistahan lukee eroottisista romaaneista tai katsoo dokumentteja vierailta mailta. Että sovitaan juttuja ja toteutetaan niitä ja ollaan vielä jälkeenpäinkin kaikki yhtä mieltä siitä, että hyvä homma. Katselen edelleen ympärilleni tässä kinkymaailmassa silmät ihmetyksestä ymmyrkäisinä: voiko näinkin toimia?

Kolme pariskuntaa, yksi päämäärä. Tällä kertaa se oli nyt tämä sessio. Tarvittiin vain Peikko järjestäjäksi ja ainakin meidän osaltamme vain minimimäärä viestiliikennettä. (Aika, paikka, asu..). Kaikki meni niin kuin kuuluikin, hauskaa ja jännittävää oli; tarvitseeko sen olla sen monimutkaisempaa? Me olimme Isännän kanssa jopa niin reippaita (pakosta), että session jälkeen menimme sukulaispäivällisille kuin ei mitään. Ainoa seikka oli, että jouduin vetämään pitkiä hihojani punottavien jälkien päälle ranteissani, riiputuskahleet kun olivat vähän painaneet.

Peikon käsittely.. Hän tunsi minua ja mieltymyksiäni etukäteen jonkun verran, hän painoi päälle kuin jyrä. Hän on fyysisestikin riittävän raamikas ollakseen uskottava ja hän osaa käytellä kehoaan niin, että silmät sidottuinakin läsnäolon voi tuntea. (Kuvailin poistuessamme Isännälle, miten huikea ero on siinä, jos dominoiva henkilö huiskii vain välineillä verrattuna siihen, että kehot kohtaavat). Ennen leikkiämme arvelen kuulleeni Peikon sanoneen jotain painin aloittamisesta. Se huvitti minua silloin, mutta mielikuvissani se saa nyt ihan eri sävyn. Me painimme sängyllä, minä tosin sidottuna ranteista nilkkoihin, mutta ahdistettuna riittävän toimintakykyinen kipatakseni hänet nurin päältäni jalkojeni väliin. Siinä on jo fyysinen elementti läsnä!

En tiennyt etukäteen, miten ja millä intensiteetillä minua tullaan käsittelemään. Vain muutamista tarkentavista kysymyksistä saatoin arvella, että Peikko tosiaan aikoi mennä sisään tällä kertaa. Se oli selvää, että Peikko tulisi toimimaan housut jalassa, mikään muu ei sitten ollutkaan. Ainoa mitä kielsin, oli rintojeni kovempi kouriminen, pilluun kajoamisesta ei muistaakseni ollut erikseen edes puhetta. (Sori jos olen väärässä). Olikin kaikkien kannalta hyvä, että satuin olemaan "kiimakiertoni" positiivisessa huipussa ja kaikenlainen kajoaminenhan on silloin aika kivaa. Jälkeenpäin voin vilpittömästi vetää rastin siihenkin kohtaan, että kenenkään miehen käsi/sormet ei ole ollut sisälläni lähes yhtä soittoa näin pitkään koskaan, ever. Se vähän nyt tuntuukin, kun tässä vaihdan asentoa.

Peikko tosiaan kertoi teknisen osuuden, joten minä voin mässäillä tunnepuolella. Ihanaa!
Tunteet ovat minulle todella tärkeitä; elän tunteillani. Jos jostain tulee huono fiilis, en tee sitä tai käyn sen mielessäni läpi tosi tarkkaan. Tästä sessiosta olin vähän huolissani etukäteen, koska en tiennyt tapahtumien kulkua. Suurin pelkoni kai oli, että en onnistuisi kiihottumaan, vaan palelisin vähissä vaatteissa ja tuntisin vierautta koko tilannetta kohtaan. No, niin ei nyt sitten käynyt, jälleen turha etukäteispelko.

Tunteeni suhteessa muihin asianosaisiin:

Herra Huu, Isäntä. Mietin, miten hän tulee ottamaan tämän kaiken. Tuntuuko hänestä epämieluisalta nähdä minut mahdollisesti kovinkin ankarassa käsittelyssä? Etukäteen hän suhtautui tähän sessioon neutraalin positiivisesti, jälkeenpäin suunnilleen samoin - jos kohta selvästi vähän inspiroituneena hänkin, sillä sain vielä illalla jotain samantapaista, kuin kokeeksi. Herra Huu on omalla tavallaan tunteellinen tyyppi, mutta esim. juuri mustasukkaisuus ei kuulu hänen tunnerekisteriinsä. Vahvempana siellä on ilo oman rakkaan nautinnon puolesta.

Peikko. Hän on mielestäni varsin selkeästi on/off -tyyppi dominoimisensa suhteen. Kun hän ei dominoi, hän on mukava ja äärimmäisen huomioonottava luonne. En ole ihastunut Peikkoon, mutta minua kiehtoo hänen dominoiva puolensa, luonnollisesti kun suuntauksemme kohtaavat aika kivasti. Kun Peikko dominoi, alkaa hän uhkua energiaa, joka vie mennessään. Hän on luonnonvoima parhaimmillaan, hänen vitaalisuutensa lannistaa alistetun ja hän on ehdoton. Ihailen sitä, miten hän on ottanut sydämensä asiaksi tulla hyväksi siinä mitä tekee - ja tulokset huomataan.

Blondi. Blondissa ja Peikossa on runsaasti samaa, paitsi että Blondi ei dominoi. Blondi on mieleen tulevista skenen ihmisistä sosiaalisesti taidokkain. Se joskus hämmentää minua, sillä en ole itse ollenkaan yhtä sujuva ihmisten seurassa. Toivon kuitenkin aina, että onnistumme löytämään sävelen, vaikka eroja on. Sessioon liittyen Blondin kuva päilyy mielessäni kuin jokin hyvä haltiatar. Hän mahdollisti koko setin tietyllä tapaa uhrautumalla. Moniko naisystävä oikeasti tekisi mitään sinne päinkään!? Hänelle on niin tärkeää, että muillakin on mukavaa ja että hommat sujuu. Odotan vielä sitä puolittain lupailtua kuviota, että Blondikin olisi mukana leikissä..

Ilkka. Tämä on nimimerkki miehelle, jota en nähnyt. Tai no näin hänen hahmonsa takaa ennen kuin silmäni peitettiin. Olisin kai nähnyt Ilkan jos olisin tahtonut. Ennen sessiota en oikein halunnut, session jälkeen en jaksanut vaivautua olemaan utelias. Ja kai Tetrikselläkin pitää olla yksi kasvottomaksi jäänyt/-vä käsittelijä matkan varrella? Kunnon eroottisen tarinan tapaan, hei!
Minulla ei ole Ilkasta mielipidettä, paitsi että hän puhui vähän ja vaikutti jotenkin pidättyvältä tai viralliselta. Olin hetken hänen lähellään, mutta hän oli varovainen otteissaan enkä saanut hänestä oikein hajua.
Tiesin että hän istui jossain lähelläni, kun roikuin katosta. Ei se tuntunut kamalasti miltään, paitsi toi ehkä pienen esiintymisen aspektin asetelmaan. Reagointini tähän ilmaisin spontaanina ärtymyksenä, kun Peikko käski minun kysyä orgasmilupaa Ilkalta.

Aava. Aava päätti jäädä pois. Ilkan puoliso lähetti miehensä oppimaan, muttei tullut itse. En ole kommunikoinut Aavan kanssa mitenkään, eikä minulla ole tietoa millainen ihminen hän on. Paitsi, että tahtoo alistua. Tahdon kuitenkin lähettää hänelle terveisiä blogin välityksellä, sillä ymmärtääkseni hän tätä on lukenut:
Aava! Olin suostuva ja halukas oppimateriaali, kun miehesi sai tutustua dominoinnin käytäntöihin lähietäisyydeltä. Sain orkun hänen sylissään, hänen luvallaan. Olin kuitenkin vähän pettynyt, kun kuulin että olit päättänyt jättää tulematta itse paikalle. Uteliaisuuteni herää! Olet melkein astunut kinkymaailmaan, mutta et ihan? Kun näen sinut livenä, aion suudella sinua.

lauantai 7. joulukuuta 2013

Tyttöunia ja sessiosuunnitelmia

Syystalvi ei vain taida olla kovin pervoisaa aikaa. Omasta ja kanssabloggarien hyytymisestä näin päättelisin.

Muistan miten keskellä kesää kiemurtelin kateudesta ja innosta, kun luin toisten seikkailuja. Miks minä en ollut tuolla, ääh, miks!? Nyt se on mennyt siihen, että tylsyyksissäni etsiydyn suomikaksneloseen esitelmöimään kinkyelämästä ihmisille, jotka sekoittavat sievästi puurot ja jauhot. Rappiotila! (Miten joku ei voi tajuta, ettei hakkaava aviomies ja D/s esiinny edes samassa galaksissa? "Mua ei ainakaan ykskään mies kahta kertaa lyö, mussun, mussun.."; "Jos joku on niin hullu että haluaa vapaaehtoisesti tulla piiskatuksi, voi sen viedä saman tien saunan taa").

Yliminä -> Tetris, et voi opettaa ihmisiä, voit vain jakaa suvaitsevaisuutta suvaitsemalla itse.

Eräs fiksumpi keskustelukumppani totesi blogiani katseltuaan, että elämäntapani on raju(!). Tämä ko. mieshenkilö haki aloituksessaan masokistista naista, mutta yleisen keskustelun edetessä selveni pikku hiljaa, ettei hän masokistia etsinyt, vaan sievästi alistuvaa ja välillä vähän pepulle läpsimistä sietävää puolisoa.
Mies kommentoi, että hän ei sit kyllä naistaan jakaisi kenenkään kanssa, kuten oli blogistani löytänyt. Kysyin, että mikset? Entä jos nainen itse haluaisi? Minua alkaa nykyään aina kuristaa (ikävällä tavalla) jos kuulen kommentteja absoluuttisen tiukasta parisidonnaisuudesta. Uhh... henkeä!

Niin ja tarkennuksena nyt, en vastaillut edellisessä seuranhakuun tokikaan, vaan osallistuin yleiseen keskusteluun aiheesta! Annoin elävää näkökulmaa 50 Shaden ohelle.

---

Olen nähnyt paljon tyttöunia.
Tuntuu lievästi hämmentävältä asioida tavallisen kaverin kanssa sen jälkeen, kun on säätänyt hänen kerallaan unissaan. Tyttöunet ovat yleensä aika helliä ja leikkisiä. Jännä sinällään, että tutuista miehistä en oikeastaan uneksi. Ehkä alitajuntani homeinen kellarikin on havainnut, että he ovat luvallisen tarjottimen ulkopuolella.

Mut sitten on nämä typerät melkein-petän -unet. Huoh... Jos panee vieraan kanssa tälleen vain nopeasti kuin huomaamatta, niin onko se teknisesti pettämistä? Unen logiikkaa..

Sit jos Isäntä esiintyy seksiunessa, se on aina se sama kuvio, että emme löydä rauhallista paikkaa harrastaa. Aina joku tulee ovesta tai tila havaitaan liian julkiseksi muuten.

Uneni ovat paljon kompleksisempia kuin todellinen kinkyelämäni.

---

Ykkösenä kinkykalenterissani on tällä hetkellä opetuksellinen sessio, joka toteutuu vielä ennen joulua. K:n alias Peikon olisi tarkoitus käsitellä minua jotenkin ja samalla havainnollisesti näyttää eräälle herralle dominoinnin käytäntöjä. Tämän verran tästä tiedän. En tunne tätä herraa, enkä tiedä näenkö häntä edes. Olen vain kuullut, että hän on tilanteessa, jossa tahtoisi oppia lisää. Kysyin ainoastaan, että eikö rouvakin tule paikalle.

K on alustavasti kysellyt jotain lisätietoja rajoistani. On hyvä, että hän on käsitellyt minua useaan otteeseen bileissä, niin meillä on yhteistä taustaa ryhtyä kenties johonkin vähän pidemmälle vietyyn.

Minua jännittää vain lievästi. Uskon, että K osaa viedä tilannetta rutiinilla, eikä minun periaatteessa tarvitse kuin reagoida ja toimia käskettäessä. Mahdollista kipua en pelkää, vaan odotan uteliaana. Etukäteen olen hiukan huolissani tästä katselijastamme, jos hän pitää epäesteettisenä kovempaa käsittelyä. Jos ei ole tottunut, voi tuntua kummalta, kun tämmöistä hierotaan naamaan ikäänkuin. Toivon tietysti että ei ja jos lukee tätä, niin muistaa, että minä ihan todella hakeudun halulla sellaisiin tilanteisiin ja olen sovussa itseni kanssa myös jälkikäteen.

Eniten toivon, että tilanne saa siivet alleen, pääsen hyvään tilaan jossa kipu melkein ei tunnu ja kaikki mitä minulle tehdään on pelkästään ihanaa ja kun se loppuu, tulee lopetus liian pian.