torstai 7. syyskuuta 2017

Ihania naisia pervobileissä

Sitä tuntee itsensä aika pieneksi ja araksi, kun pervo-inboksiin kilahtaa 1 viesti juuri siltä, jonka kanssa viime yönä tuli puuhailtua. Ihan noin yllättäen, ilman suunnitelmia. Ja hyvästeltyäkin, yhtä yllättäen. Uskaltaako klikata auki?

---

TAFF-bileet tulivat takavasemmalta eteen. Olin jo varma, etten pääse paikalle, kun viime hetkellä siihen tarjoutui tilaisuus. Minulla oli kolme varttia aikaa kehittää illan vaatetus. Ensin ajattelin lyhyttä mekkoa, mutta havaitsin olevani ehdottomasti mukavuudenhaluisella ja vähän himokkaalla tuulella. Reisitaskuhousut, musta wife beater ja nahkalippis, jaloissa ketjukoristeiset nilkkurit. Niin, ja kaularusetti ja kynsikkäät pride-lipun väreissä! Just sopivaa.

Heitin otsatukkani poikamaisesti sivulle nahkalipan alle ja maskeerasin itselleni androgyynimmät kasvot, vähän edellisten valokuvien tyyliin, mutta jättäen pois sänkivarjostukset. Vaati vähän rohkeutta, mutta nyt minulla oli juuri sellainen olo.

Näin Pepin sattumalta jo matkalla bileisiin, vaikka menimmekin eri kyydillä. Miksi sydämeni aina pikkuisen hypähtää kun näen hänet? Joidenkin ihmisten kohdalla vain on näin. Heidät tuntee läheisiksi heti ensi kohtaamisella, ilman mitään järjellistä syytä. Kun näin Pepin vuosi sitten Baletin mökkibileissä, en lainkaan tuntenut häntä, mutta silti oli heti selvää, että hän oli minulle ensimmäiseksi kiinnostava ihminen koko paikassa. Katselin häntä kaukaa, vähän arastellen, lopulta uskalsin pyytää viereeni sohvalle istumaan. (Jos asioita ei tee, asioita ei tapahdu). En ehkä osannut oikein edes keskustella järkevästi, nautin vain siitä että tunsin hänet lähelläni. Taisin ottaa häntä kädestä tai kietoa käsivarteni ympärilleen. Otin riskin, kokeilin. Tuskin hän olisi jäänyt siihen, jos tilanne olisi tuntunut epämiellyttävältä.

Pidin häntä kauniina, kiehtovana, ihanan aikuisena ja mielettömän rohkeana, olihan hän lähtenyt ilman seuraa vieraaseen (pervo)porukkaan - ja vielä keskelle metsää. Tuona iltana mökillä homma huipentui pieneen sessioon, joskin junailin meille Juha Koon kolmanneksi, sillä olin halukas vaikkakin epävarma kyvyistäni kohdella häntä oikealla tavalla. Saimme luvan mm. sitoa häntä yhdessä Juha Koon kanssa. Kun Peppi oli sidottu eteeni sängyntolppaan pyöreä peppu tarjolla, otin häntä kurvikkaalta uumalta kiinni, painelin lantiotani pari kertaa häntä vasten ja laukesin. Huh!

Bilepaikalla koitin haeskella Dakinia, mutta näinkin ensin Pepin. Hän tuli hymillen katsomaan, kun Tiikki sitoi minua rakentamillaan puu- ja metallikahleilla. Pidimme vain hauskaa, nappailin välillä olutta sidotuin käsin ja moitiskelin vitsilläni, miten pystyisin halutessani aukaisemaan koko systeemin. Tiesin, että Peppi oli se, joka todella haluaisi päästä sidotuksi. Ehdotinkin sitä heti seuraavaksi ja todella, hän näytti tuntevan olonsa sensuelliksi ja kotoisaksi, kun sai vähän metalliketjua ihoaan vasten.

Huomasin lopulta Dakinin ja pääsimme tervehtimään toisiamme kunnolla. Emme olleet nähneet ihan liian pitkään aikaan, piti taas haeskella vähän tuntumaa toisen lähelle. Ei se tule sormia napsauttamalla, kun harvoin nähdään. Hän näytti hyvältä ja itsevarmalta, silmät tuikkivat arvoituksellisesti, kuten aina. Suutelimme ja hän vetäisi minut lähelleen ja puri kaulaani niin, että säikähdin. Se sattui ja seuraavina päivinä pidinkin hiuksiani auki, jotta kaulan jäljet eivät näkyisi - tiesinpä taas kuka oli minut halunnut merkitä, wau! Kun tästä toinnuin, keskustelimme ja bondasimme nopeasti, sillä minulla ei ollut paljon aikaa sinä iltana. Häntä ei sillä kertaa kiinnostanut muu kuin ystävien seura, minä taas ilmoitin, että minua panettaa.

Olin siirtymässä jonnekin Dakinin kanssa, kun Peppi tuli luokseni ja sanoi, että haluaa suudella minua. Tietysti minulla pyörähti samantien sukat jalassa ja olin valmis. "Käyn vähän tuolla Pepin kanssa, ok?" En kuitenkaan halunnut suudella siinä käytävällä, vaan johdatin hänet hämärään pääsaliin, jossa soi äänekäs musiikki. Joka paikka oli täynnä bileväkeä, mutta bongasin sopivan yksityisen kolon suuren katariinanpyörän takaa. Painoin Pepin vasten seinää ja suutelimme. Eihän se sitten siihen jäänyt, kun huomasin hänen kehonsa vastaavan kannustavasti, mitä tahansa teinkin.  Molempien kädet vaeltelivat päättäväisesti toisen iholla, livahtaen vaatteiden alle. Hoidimme oikein tyylikkäästi pikaiset vasten seinää. Minua alkoi jo kuuma toiminta heikottaa ja vajosin istumaan lattialle. Peppi laskeutui hajareisin syliini ja keinutti ihanasti lantiotaan vasten omaani. Hitto! Olin taas mukana.

Alkoi kuulua naurua ja huomasin matkaseurueeni kurkkivan meitä ja kehoittavan harkitsemaan kotiinlähtöä. Peppi hymyili minulle jotenkin ovelasti ja totesi: Hyvää yötä. Vastasin siihen ja poistuin niine hyvineni.

Pyörittelin näitä tapahtumia mielessäni pitkin kotimatkaa. Miten erilaista, mutta silti täydellistä käsittelyä näiltä mahtavilta naisilta sain. Olin onnellinen ja mielettömän kiitollinen molemmille.

---

Viesti:

"A quickie against a wall? Yes please"
Hih ♡ Olipa hyvä, että päätin lähteä Tampereelle ;)
-Peppi


---


Jokainen tekstissä mainittu henkilö on hyväksynyt kirjoituksen.
Peppi auttoi minua lopullisen version muotoilussa. -Tetris