lauantai 8. heinäkuuta 2017

Terveesti pervo

Syystalvella kirjoitin siitä, miten olin huonossa kunnossa, niin henki kuin ruumiskin. Nyt, etenkin kun aurinkoiset lämpimät kelit alkoivat, olen energiani toisessa ääressä. Ja se on mahtavaa! Korvien välissä soi luuppina Rednex toisin kuin talvipimeillä teemalauluna taisi olla Loirin tulkinta Leinon Elegiasta..

Oikeastaan ajattelin kirjoittaa tällä kertaa terveydestä. Minulle hyvä terveys ja kohtuullinen kunto linkittyvät hyvään kinkyelämään. Siis omalla kohdallani, liittyen omiin mielikuviini ja fantasioihini. En kykene näkemään, että sisäinen kinkyminäni voisi kunnolla toimia, jos laiminlyön omaa terveyttäni. Tahdon olla toimintakykyinen, virkeä, kestävä, notkea, ryhdikäs, mitä näitä on. Saan nautintoa kun palvelen toisia, olen avuksi, mieluiten tietysti niin että selvästi käsketään (ja ah rangaistaan). Onko ihme, että minulle armeijahenkiset vaatteet ja asusteet ovat fetissi? Nekin istuvat parhaiten kun korostavat normaalia, hyväryhtistä kehoa.

Noniin, aloin pyörittää päässäni täydellistä army-meets-goth-meets-LaraCroft -teemaa, kun piti kirjoittaa terveydestä.

Eli. Nyt olen itse huomattavasti paremmissa kantimissa kuin talvella. Maaliskuun alussa minulla naksahti, että nyt riittää. Jätin kerrasta tapani iltaisin herkutella ja ottaa vähän olutta. Jätin muutenkin vääränlaisen ravinnon ja pienensin annoksiani. Iltaisin minulla on nyt kivennäisvesipullo vierelläni ja nautin pienestä nälästä, sillä se kertoo kehon käyttävän varantojaan. Liikuntaa en lisännyt moneen kuukauteen, vaan pelkästään ruokavalion avulla sain pois elopainoa niin, että kun ennen hiihtelin merkittävän ylipainon alueella, olen enää lievästi ylipainoinen. Toivottavasti oikeista kohdista! Tietysti olen tyytyväinen. Olen voinut ottaa uudelleen käyttöön hyvän näköisiä housuja kaapistani. Olen joka aamu tyytyväinen punnitukseen, kun ennen joka aamu vitutti, enkä käynyt vaakalla viikkoihin, kuukausiin.

Runsaan ravinteikas ruokavalio on ainakin minulla poistanut halut herkutteluun sokerilla, rasvalla ja suolalla. (Joku tuttu saattaa tässä nyt ajatella, että kyllähän se Tetris on nähty vetävän sipsiä ja kakkua ja kolaa ihan kuin muutkin. Aha, ne olikin niitä harvinaisia hetkiä, poikkeuksia tilanteen kunniaksi). Tiedän oikeasta ruokavaliosta mielestäni paljon ja uskon, että himotukset syntyvät vääränlaisista syömätavoista. Normaalipäivinä pystyn pitämään hyvin hanskassa kellonajat ja kulloinkin nautitun sopivan ruokamäärän ja sen mistä se koostuu. Loma- ja juhla-ajat tuottavat enemmän päänvaivaa. Oikeasti, ajattelen jo etukäteen näitä ongelmakohtia ja sitä, miten niissä tulisi toimia. Se toimii jotenkuten. Sitten ärsyttää sekin, kun krapulapäivinä tuntuu olevan pakko syödä yli tarpeen, ettei heikottaisi ja yrjöttäisi. Jotenkin olen näistäkin ajoista luovinut läpi ilman muuta kuin hetkellistä turpoamista, eikä näitä sentään usein olekaan.

Jatkosta en osaa sanoa tässä vaiheessa. Tietysti vähän pelkään, että kun syksy taas kunnolla iskee päälle, hyvät aikeet muuttuvat mössöksi, hällä väliä, menköön tosta nyt pikkusen suklaata, oho menikin koko rasia. Vaan ehkä ei! Minulla on yksi ässä jo varattuna syksylle. Pervoista on moneksi ja olen löytänyt ihmisen, joka voisi ehkä coutsata minua ainakin seuraavan pahan pimeän yli. Nähtäväksi jää!


Mitäs muuta.. Vähän jänniä pikku suunnitelmia on versonut. Liittyy näihin isoihin, tuhmiin nallekarhuihin, joulupukkeihin, kollikissoihin, joista niin tykkään. Myös välit suloisiin, höpsöihin pikku pervoihin ovat parantuneet, nyt kun oma mielikin on parempi. Tahtoisin taas pöyriä-möyriä kanssanne jossain tehden jotain kummaa, kun aurinko paistaa ja lämmittää sydäntä. Rakastan teitä kaikkia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti