tiistai 24. tammikuuta 2017

Ehkäisyvalintani ja miksi näin

Terveydenhoitaja näytti minulle kahta kaavakuvaa naisen kehosta. Vasemmanpuoleisessa, hormonikierukasta kertovassa kuvassa naisen hahmoon oli piirretty munasarjat ja kohtu, joiden tienoilla näkyi punaista väriä. Oikeanpuoleisessa, e-pillerikuvassa, punaista väriä juoksi yltympäri naista, aivoista munasarjoihin, sormenpäistä varpaisiin, ympäri kaikkien sisäelinten. Punainen väri kuvasi keinotekoisten hormonien vaikutusaluetta.

---

Itse valitsen hormonittoman kuparikierukan ehkäisykeinoksi, sillä en tahdo minkäänlaisia lisähormoneja kehooni. En edes rajatulle alueelle.
Olen ollut monilla eri e-pillereillä, mutta vasta niistä luovuttuani löysin oman luonnollisen hormonikiertoni, joka on kaikkein paras minulle. En missään nimessä lähde enää keinohormoneille, jotka tasaavat olotilani pötköksi, missä ei ole nousuja eikä laskuja. Ne laiskistavat, turvottavat ja vievät haluilta kärjen.

En voi tietenkään yksinomaan vetää johtopäätöstä, että kun jätin e-pillerit, tuli minun lähdetyksi kinkymaailmaa tutkimaan, mutta samaan aikaanpa tuo osuu. Tunsin sisälläni tempoilevaa intoa ja halua mennä, sukeltaa, osallistua. Ottaa viimeinkin selvää, onko tämä minun juttuni. Tunsin sen niin vahvasti, että ei enää ollut vaihtoehtona jäädä aloilleen. Olisiko tämä ollut e-pilleripäissään mahdollista? En tiedä.

Rakastan luonnollista kiertoani, jossa ylä- ja alamäki vaihtelevat. Tunnustelen ihastuneena kiimaista "maniaani", jolloin kaikki ideat tuntuvat hyviltä ja kalenteria on hauska täyttää kaikenlaisella kiehtovalla. Toisaalta, hyväksyn matalasuhdanteen vuorollaan, osaan suhtautua melankoliaani ohimenevänä vaiheena. Molemmat kestävät sen pari päivää kerran kuussa, tuoden sävyjä elämääni.

---

Tämän kaiken sanottuani palaamme siihen, että kaikki ei sovi kaikille. Ihmisillä on painavia syitään valita toisin. Tahdon lähinnä kertoa kokemukseni ja havahduttaa naisia näkemään e-pilleri-itsestäänselvyyden ohi. Niitä tarjotaan helposti, ne ovat helppoja, mutta sitten on tämä toinen puoli, tämä tasapötkö josta kerroin. Uskalla haastaa terkkari, hän kertoo mielellään vaihtoehdoista!

---

Nyt kehuttuani kuparikierukkaa, minun täytyy tunnustaa että vähän hirvittää. Kierukan viisivuotiskausi on kulunut loppuun ja vaihto on edessä. Miten psyykkaan itseni kestämään sen ronkkimisen? Heh, minulla ei ole minkäänlaisia lääkärifantasioita, minusta gynekologilla käynti on vain jäätävä pakko. Kaikki se sorkkiminen aiheuttaa ihan vääränlaisia tuntemuksia. Ehkä se on se, kun en yhtään näe enkä tiedä, mitä siellä sisällä tapahtuu milloinkin. Pelkään kai, että ne sohivat jollain terävällä instrumentilla herkkiä limakalvoja tai jotain. Samalla tiedän, että olen tekemisissä ammattilaisten kanssa ja että kaikki on pelkkää rutiinia, jossa tuskin on mitään oikeita riskejä. Huh.. Mieluummin kymmenen kertaa hammaslääkärille, kuin tähän!

Täytyy keskittää mieli taas siihen, kuinka hyvä ja huoleton kierukka sitten taas onkaan ja kaiken lisäksi edullinen ja vaihtovälikin niin pitkä.
Ja Buranaa poskeen.

3 kommenttia:

  1. Joo, kyllä sitä ihan erilaista on luonnollisella kierrolla kuin e-pillereillä. Teinivuosina söin pillereitä, olihan se varma ehkäisy eikä kovin kalliskaan, mutta sitten jäi kokematta ovulaatioaikojen ihanat haluamiset ja muut.
    Noo nyt ei ovulaatioita näy tällä hetkellä kiitos imettämisen ja käytetään toistaiseksi kondomia, mutta mitä sitten? Kuparikierukkaa en oikein haluaisi, kun vuoto on muutenkin ollut (ainakin ennen) suht runsasta... mutta hormoneita en aio myöskään kehooni ottaa ylimääräisiä. Vähiin jää vaihtoehdot, kun ehkäisyn pitäisi myös varma olla. :/ Sterilisaatio ehkä sitten, kun ikää on tarpeeksi ja lapsiluku on varmasti mielestämme täynnä.
    Aiheesta olenkin kirjoitellut ennen joskus tämän toisen lapsen yritysaikaa. https://housuitta.com/2014/11/20/ihana-kamala-ovulaatio/

    VastaaPoista
  2. Itselle määrättiin e-pillerit jo teininä epäsäännöllisten kuukautisten takia. Silloin jäi syy selvittämättä joka paljastui myöhemmin lasten haluamisen myötä. Jos se tieto ja ymmärrys olisi ollut silloin mikä on nyt niin e-pillerit olisi saaneet jäädä apteekin hyllylle. E-pillerit lopetin reilu 13 vuotta sitten mutta lapsia ei kylläkään ole.Lieneekö koskaan tuleekaan.

    VastaaPoista
  3. Huh,mulla oli tismalleen sama noiden e-pillereiden kanssa. Lopetin ne ja löysin tän kinkyn puoleni itsestäni. Nimenomaan "löysin", koska tajusin että se puoli on minussa aina ollut, mutta e-pillerit jotenkin "tukahduttaneet", koska ne vähensivät haluja niin radikaalisti (etenkin pitkässä suhteessa). Lopettamisen jälkeen tullutkni mietittyä, miten paljon e-pillerit naista voivatkaan "kahlita", etenkin kun ne yleensä määrätään hyvin nuorelle. Luulen myös, että suurinosa e-pillereiden käyttäjistä "pitävät" niistä, koska ovat yksinkertaisesti käyttäneet niitä niin nuoresta asti etteivät oikeastaan ole edes kunnolla tietoisia millaisia persoonia olisivat ilman hormoneja. Näin ainakin minulla.

    VastaaPoista