sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Piiskaa ja perheneuvontaa

JR pyysi minua ja Minkkiä kirjoittamaan meidän kolmen yhteisestä kokemuksesta. Olen jahkannut aloittamisen kanssa jo useita päiviä, sillä minulla on tätä blogia kohtaan vuorenkorkuinen kirjoittajan blokki. Nyt koitan, sana sanalta, sillä JR seisoo henkisesti takanani, sähkötupakkaansa kärsivällisesti poltellen. Hän ei ole paha setä, vain äärettömän vaativa.

JR haki minut ja Minkin juhlista. Hän seisoi autonsa vieressä pihalla, kun me iloisessa hiprakassa kipsuttelimme paikalle kassejamme kantaen. Hän käski meidät polvilleen eteensä, siinä iltaöisellä parkkipaikalla kerrostalojen välissä. Minkki polvistui nopeammin kuin minä, jota kukaan ei ollut käskenyt aikoihin.

D/s-suhteemme oman ex-Isännän Herra Huun kanssa oli ollut katkolla jo puolisen vuotta tai yli, ja meidän suhteemme hankala. Ei mitään dramaattista, mutta minun oli ollut todella vaikea suhtautua ajoittain. Kun peruskunnioittava asenne vaihtuu tavalliseen, muuttuvat D/s-arjen hankaluudet ei-oikein-minkäänlainen-selkeä-rakenne -arjen hankaluuksiksi. Vaikea selittää, mutta huonoon suuntaan oltiin menty. Minä määräsin ja ohjasin, Herra Huu vetäytyi tai tuli perässä. Ei riitoja, muttei paljon muutakaan. Tästä syystä kun tämä kaikki alkoi olla loman koitettua aika kärjistynyttä, minulla oli ikävä möykky rinnassa kun lähdin sinä päivänä kotoa.

Saavuttuamme JR:n ja Minkin kotiin, päädyimme molemmat varsin nopeasti pois vaatteistamme ja köysiharnessiin. JR sitoi ensin Minkin ja olin pikkuisen yllättynyt, kun hän alkoi sitoa minua. Käsivarret taitettiin taakse ja ranteet sidottiin yhteen, samalla kun köysiä kulki rintojen välistä, hartioiden yli ja rintojen alta. Ihoni tuli märäksi hiestä ja aloin haukkoa henkeä. Sidonta ei ole minulle helppo juttu, ei etenkään tilanteessa, jossa vain selkeä PUNAINEN voi sen lopettaa. Mitä jos en saa vedettyä henkeä, mitä jos panikoin? Tämä oli vasta alku, sillä olimme köysissä yli tunnin sinä iltana. Ajoittain taistelin tasaisen hengityksen puolesta, mutta pärjäsin loppujen lopuksi. Kun JR kävi poissa, antoi Minkki minulle neuvon koittaa hengittää kevyemmin ja ajatella vaikkapa jotain mukavaa biisiä.

JR ohjasi meidät WC-tilaan, jossa on myös suihku. Hän istutti Minkin jakkaralle selin lavuaariin ja sitoi tämän kevyesti kaulasta taakse kiinni. Minut hän seisotti suihkuseinän viereen ja sitoi samalla tavoin kaulasta johonkin putkeen takanani. Köysi ei painanut minua, kun pysyin paikoillani. JR toimi jatkuvasti rauhallisin, varmoin ottein ja rauhoitteli meitä sopivasti. Minua kieltämättä hermostutti, sillä en tiennyt yhtään mitä tulisi ja köydet ahdistivat minua jatkuvasti.

Oli vuorossa suihinottoharjoituksia. JR veti toimenpidehanskat käsiin ja työnsi sormiaan vuorotellen kummankin kurkkuun, kunnes yökkäsimme. Hän käski rentoutumaan lisää ja tuuppasi hitaasti kolme sormea syvälle suuhuni ja jätti ne kurkkuuni ihan oksetusrajan tuntumaan tai ehkä sen ylikin. Rentoutin kurkkuani minkä kykenin, takaraivo vasten kaakelia. Lopulta vedet tulvahtivat silmiin ja oli pakko yökätä. JR kehui minua hyväksi syväkurkuksi ja siinä kohtaa koitoksesta selviäminen todella tuntuikin hyvältä.
Tämän jälkeen hän nai minua isohkolla dildolla kurkkuun sillä aikaa kun Minkki laski viiteentoista. 

Näiden perusjuttujen jälkeen JR kertoi siirtyvänsä kokeelliselle alueelle ja veti meidän molempien päihin tyynyliinat. Sellaista ohuehkoa kangasta onneksi, ettei tullut olo hapen loppumisesta. Hän käynnisti käsisuihkun ja suihkutteli meitä vuorotellen aika kylmällä vedellä. Kuulin miten Minkki kiljahteli hädissään, enkä kaiken aikaa tiennyt, mitä huoneessa tapahtui. Vesi ei aiheuttanut minussa panikointia, vaikka pussi päässä oli jo ihan märkä. Välillä se liimaantui vasten kasvoja kun vedin henkeä, mutta päätä kääntämällä sain sen pois tukkimasta ilmateitä.

Hyvä BDSM-sessio koettelee tunteita ja kestokykyä, mutta on kaiken aikaa turvallinen (tai riittävän turvallinen, sanotaan nyt näin vuosien kokemusten jälkeen). Siinä ei tule väärällä tavalla paha olo eikä sen jälkeen pitäisi olla katumusta kellään. Tämä sessio sai minussa aikaan tietynlaista pelkoa, mutta myös ääretöntä alistumista, tuli mitä tuli. Olosuhteet toivat mieleen kidutuksen, eikä minua kiihottanut seksuaalisesti, siihen olin liian reunalla. Olin kaiken aikaa jännittynyt ja utelias, en halunnut session päättyvän, halusin kärsiä vähän lisää ja uusin tavoin.

Vesileikin äärihetki tuli minulle, kun JR painoi märän kankaan kasvoilleni ja suihkutti vettä suuni kohdalle. Täysin odottamatta tietysti, enhän nähnyt mitään. Pyristelin ja pärskin ja hän hellitti ja antoi minun vetää henkeä. En pelkää vettä ja nautin sukeltamisesta, mutta nämä reaktiot vain tulevat. Olisin voinut tutkia lisääkin tähän suuntaan, mutta oli ehkä viisasta jo lopetella.

JR purki köytemme ja käski meidän hakeutua takaisin olohuoneeseen, jumppa-alustalle. Käskystä käsittelimme Minkin kanssa vuorotellen toisemme orgasmiin, JR:n toimiessa vähän sivummalla ja kontrolloidessa tilannetta.
Minulle tuli hetki, että haastoin JR:ää. Kaiken kokemani jälkeen, minulle iski villieläin-vaihde päälle, kun olin kontallani makaavan Minkin päällä, alkaen itse jo kiihottua, ja JR tuli mielestäni häiritsemään meitä hapsupiiskallaan. Käännyin häneen päin mulkoillen ja muristen. JR:n haastaminen ei ole mikään helppo leikki ja käytin itsehillintääni kyetäkseni jatkamaan, mitä oli käsketty tehdä (hyväillä Minkkiä). Vaikka minua primaalilla tasolla ärsytti sillä hetkellä, sivistynyt minä ei halunnut päättää mukavaa iltaa valtataisteluun. JR oli sanonut, että toivoi meidän käyttäytyvän hyvin, niin kaikilla olisi miellyttävää.
Kun rauhoituin tästä, loppu sujuikin oikein hyvin, puolin ja toisin ja menimme kaikki nukkumaan.

Tähän on vielä kerrottava, että läpsäisin myös JR:ää takapuoleen vähän myöhemmin. Minua muka ärsytti joku mitä hän meille sanoi. Myöhemmin JR ja Minkki kertoivat minulle, että JR ei ole helposti provosoitavissa piiskaamaan tai muutakaan ja sen tähden hän valitsi hetkensä vasta seuraavalle päivälle.


Seuraavana päivänä yhteisen aamiaisen ja aamutoimien jälkeen JR sitoi meidät taas samalla tavalla, tällä kertaa ranteista ylös kattokoukkuun roikkumaan. Hän kertoi, että aikoo tehdä meille ylläpitopiiskauksen, sillä se on meille hyväksi ja olemme sen ansainneet rohkeudellamme. Tämä tarkoittaa piiskausta, jonka D päättää suorittaa ilman mitään kummempaa syytä, mutta jolle on sopiva hetki ja joka vahvistaa D/s-asetelmaa.

JR kävi läpi kaikki kuvassa näkyvät välineet ja käytteli niitä eri puolille kehojamme. Hän otti rauhassa aikaa ja laittoi muutamia "tehtäviä", kuten laskemista ja tietyn osan esille tarjoamista. Onneksi meitä oli kaksi, sillä toinen sai aina vetää henkeä ja toipua kun toista käsiteltiin. Jossain vaiheessa tahti yltyi merkittävästi. JR seisoi takanamme ja löi meitä jollain kipua tuottavalla niin tiheään, ettei toipumisaikaa ollut. Aloin nyyhkyttää ja kyyneleet lähtivät valumaan. Minulle käy niin tuskin koskaan piiskattaessa. Tämä johtui paljolti siitä tuskasta, jota tunsin parisuhteeni hankalan tilan takia. Minulla oli itkemätöntä itkua sisälläni. JR ei tästä välittänyt, mutta Minkille kuiskasin, että älä nyt pelästy. Päin vastoin, hän sanoi itkun sessiossa olevan juuri parasta. Itku vie pahaa pois.

Lopuksi JR kävi hakemassa pihalta nokkosia - uusi kokemus meille kaikille - ja rääkkäsi meitä niillä. Minusta tuntuu, että Minkki otti tämän voimakkaammin ja kiljui hädissään. Nokkoset toki polttivat, mutta kaiken jälkeen se kipu ei tuntunut mitenkään ylivoimaiselta. Olin niin endorfiinimyrskyissä, että minua enemmänkin huvitti ja aloin rentoutua. JR myös kyseli vaikutuksia ja testaili sieltä ja täältä.

Tämän jälkeen, käytyämme suihkussa, purimme tilanteita ja vaikutelmia sohvalla istuen, JR keskellä, käsi molempien ympärillä. Myöhemmin kotimatkalla halusin kertoa heille tilanteesta kotona ja paitsi että sain avautua ymmärtäville ihmisille, sain myös neuvoja jatkaa. Erosimme hyvässä hengessä.

---

Kotona sain olla vielä pari päivää kahden mieheni kanssa, lapsen ollessa muualla kesänvietossa. Otin melkein heti saavuttuani suhteemme puheeksi ja kerroin, mitä olin kylässä jutellut ja millaisia näkökohtia olin saanut vastineeksi. Herra Huu oli samaa mieltä kanssani monessa, hän tunsi samoin. Päädyimme siihen, että nyt tästä hetkestä eteenpäin, alamme taas ylläpitää D/s-suhdetta. Ainakin koetamme, katsomme miten se muodostuu. Se ei voi olla sama kuin vuosi, pari sitten, mutta se voi olla nykyisten meidän näköinen, nykytilanteeseen sovitettu.

Minuun laskeutui heti rauha ja onnellisuus. Suhteellamme oli taas joku sisältö, suunta ja selkeys.

3 kommenttia:

  1. Kaunis teksi! "Itku vie pahaa pois", tuli itku lukiessa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jompi kumpi teistä sanoi sen ja se oli kauniisti sanottu. On hienoa tehdä juttuja ihmisten kanssa jotka ymmärtävät että kaikki reaktiot ovat sessiossa sallittuja.
      Kiitos vielä!

      Poista
  2. Hei Tetris! Olipa ihana lukea tekstiäsi ja kuulumisiasi, vaikka kaikki asiat eivät olekaan/olletkaan ihan mallillaan.

    Mahtava sessio teillä ollut kolmisin - tutussa ja vastuullisessa seurassa tapahtuvat kyllä parhaat jutut.

    Toivottavasti sun tyhjän paperin kammo sai lopun tämän tekstin myötä. Vaikka nähdään livenäkin, on blogistakin kiva lukea kuulumisia.

    Tsemppiä sinun ja Huun ds-asetelmallenne, toivottavasti palaset loksahtavat taas paikoilleen.

    //blondi

    VastaaPoista