perjantai 31. heinäkuuta 2015

Miks ei Tampereellakin voisi bilettää?

Oletin, että Tampereella Rsykkeen fetish clubilla olisi tylsää tai melko tylsää. Viimeksi kun biletin Tampereella, reissu oli tosi nihkeä. Nyt sain yllättyä iloisesti.

Olimme liikkeellä pienellä turkulaisporukalla (mikä on aika jännästi sanottu, kun kukaan meistä ei todella asu Turussa, mutta Turun Baletti, you know), johon olin antanut puhua itseni ympäri vain pari päivää ennen. Olinhan päättänyt vuodenvaihteessa, että kuluvana vuonna kinkybileilen vain Turussa, sillä vain Turun bileissä on oikea meno ja henki. Tällä reissulla tämä asenteellisuuteni sai kaivattua tarkistusta pöllytystä.

Heti nähtyäni bilepaikan olin myyty. Ihka aito homobaari Mixei vakuutti musta-punaisella sisustuksellaan, eroottisilla tauluillaan ja darkkarityyppisellä lounge-huoneellaan. Esityksiä varten oli varattu vieläpä häkkikalterein erotettu pieni lava. Jotenkin hyvin kotoisaa kaikki, ei ollut hankalaa päästä hyvään tunnelmaan.
Tämän kohonneen mielialan seurauksista kerron lisää.

http://www.mixei.com/pics/kuvat/mixei_kuva_8.jpg
Kuva: Nightclub Mixei


Meidän porukka jäi istuskelemaan tummanpunaiseen sohvanurkkaukseen. Viivyin siinä vain tovin, kunnes päätin, että tahtoisin vähän katsella ympärilleni ja mahdollisesti tutustua paikallisiin kinkyihin. Olin autoilusta vapaa sinä iltana, joten halusin taas vaihteeksi pikkuisen humaltua. Mixeissä on tietenkin normaalit baarihinnat, eikä mitään Baletin kerhoalennusta kuten Show Timessa Turussa, joten aika äkkiä jätin hauskemmat juomat sikseen ja aloin tyhjentää oluttuoppia. Se kädessä ja "pornovaatteisiin" sonnustautuneena sekä tukka lakkatupeerattuna pörrönä ajattelin katsoa, saisinko seuraa, jos istuisin tovin ihan vain yksin.

Kaikki oli vain silkkaa leikkiä, pelkkää päähänpistoa. Minulla oli villi olo ja seuraa löytyi. Tunsin, että hallitsin tilanteet täysin ja tiesin, ettei minulla ollut vähimpiäkään tunteita mukana peleissäni. Nyt ei ollut tunteiden aika; en tiennyt enkä välittänyt keitä nämä ihmiset olivat, en muista nickejä, en ollut oikeasti pätkääkään kiinnostunut heistä, vietin vain mukavaa iltaa. Viihdytin itseäni kolmen nimettömän miehen kanssa, ei mitään sen ihmeempää, mutta enemmän kuitenkin kuin pelkkää keskustelua: vierekkäin istumista, vähän tanssimista, kosketuksia; jutellen, hiljaa katsellen, kysymyksiä väistellen.
Hyläten ja eteenpäin siirtyen.

Jälkeenpäin ajateltuna tuo muutaman tunnin hurvittelu oli todella niin toisarvoista kuin miltä saan sen kuulostamaan. Se ei ollut edes kauhean kiinnostavaa. Melko pian sen jälkeen kun olin löytänyt kiinnostuneen seuralaisen, mietin jo miten pääsisin sujuvasti hänestä eroon. En ehkä koskaan tee vastaavaa uudestaan. Tai sitten taas ensi kerran kun sopiva hetki tulee.

Oikeasti mieleen painuvaa seuraa sain vasta bileiden loppupuolella. Eräs ikäiseni tamperelainen kinkynainen halusi jutella kanssani ja esitteli samalla seurassaan olleen Masterinsa (?). Istuimme noille samoille sohville kolmistaan ja jossain vaiheessa nainen alkoi ehdotella miehelle piiskausta. Kuuntelin vinosti hymyillen ja kun nainen poistui tupakalle ennen aiottua sessiota, kysyin mieheltä, olisiko ok, jos minäkin vähän osallistun. Pidin tätä naista mielenkiintoisena ja todella tahdoin päästä itsekin pikkuisen antamaan hänelle piiskaa.

Siirryimme alakerran diskoon roudatun pukin ääreen. Laitoimme naisen käsistään nahkakahleilla kiinni ja hän irvisteli vähän ja pani vastaan. Hän sanoi, ettei tahdo alistua helposti, ellei toinen todella tarkoita mitä sanoo. Ymmärsin kyllä hyvin. Kun kahlehtiminen eteni, hän sähisi ja koitti raapaista. Kissanainen!
Piiskasimme häntä vuorotellen. Välillä pitelin hametta ylhäällä, välillä hiuksia nipussa niskassa. Hän nauroi ja sanoi, ettei pelkää kipua ja että pitäisi lyödä kovempaa. Jos jokin minua ärsyttää niin se, että komennellaan alhaaltapäin kesken sessiota. Painoin kynteni hänen niskaansa, suutelin suulle ja purin huuleen. Hän puri minua kaulaan ja kiihotuin ensi kerran koko iltana. Ah, tätä lisää! Mutisin hänen korvaansa, että olkoon vain kissanainen, mutta minä olenkin subikoira!

Jossain vaiheessa kun nainen oli irrotettu pukista, istuin hänen edessään nojatuolissa ja vedin vetoketjulla pornopukuni etumuksen auki. Hän irvisteli ja kynsi ihooni jälkiä ja arkipantani meni siinä rytäkässä poikki, mutta tungin sen taskuuni turvaan. Olisin halunnut purra, kynsiä, rääkätä häntä takaisin. Miesosapuoli jäi tässä mittelössä sivuun, mutta ei hänenkään katselija osansa ehkä niin huono ollut.

Ja sitten uni loppui.
Ei vaiskaan, vaan autoporukkani tuli ilmoittamaan, että nyt pitäisi alkaa suoria kohti kotia. Ääähhh! Ehkä keskeytetty sessio voi olla se paras sessio, sillä vain tämä kissanainen jäi illan saldoksi istumaan sydämeni päälle kynsiään ojennellen ja sai minut odottamaan mahdollista jatko-osaa joskus, jossain.


2 kommenttia:

  1. Hei!
    Oli kiva lukea blogisi, kun itse aika noviisina tähän elämänpuoleen tutustun. Sinulla on harvinaisen naseva tapa kirjoittaa:) Kissanaisen tarinallekin olisi kiva lukea jatkoa Turun hotellikokemusten jälkeen:) Kurkista joskus yesmyprincess.com, myönnän olevani alkutaipaleella vielä. Mutta onneksi on elämä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Prinsessan orja!
      Kiitos kommentistasi ja vinkistä, lisäsinkin blogisi heti luettelooni, vaikutti oikein asialliselta, eikä alistuvien miesten blogeja ole tällä hetkellä tiedossani muita, joten tarve oli. :)
      Juu, minäkin toivon, että Kissanaisen tarina saa jonkunlaista jatkoa! Ainakin molemmille jäi hyvä mieli tuosta.

      Poista