maanantai 16. maaliskuuta 2015

JR:n ja Minkin luona

Saavuin JR:n ovelle klo 11.52. Minun oli käsketty lyhyessä viestissä tulla tasan klo 12. Ovi avattiin ja tiukka ruskeasilmäinen katse terästi kysymystä, mitä kelloni mahdollisesti näyttää. Vastasin. Päädyin seisomaan eteisessä selin asuntoon sen kahdeksan minsaa.

Kun JR:lle sopi, hän haki minut ja toivotti tervetulleeksi. Ilahtuneena riisuin päällysvaatteet ja astuin asuntoon, jossa en koskaan ennen ollut käynyt. Minulle osoitettiin paikka keittiön pöydän viereltä ja polvistuin siihen. Pöydän ääressä JR kävi läpi muistiinpanojaan minusta ja sessiosta ja haastatteli minua hiukan. Kerroin, että oman käsitykseni mukaan olin nyt lainassa ja hänen hallinnassaan. Ja että tosi mielelläni oppisin talon tavoille. JR oli hyväksyvä ja myönteli opettavansa minua kyllä.
Sanoin lisäksi, että minulla on oikeastaan vain kaksi toivetta: tarttis päästä vessaan ja kuppi kahvia olis tosi kiva juttu. JR nauroi ja sanoi, että ehkä hän jotenkin pystyy kaikki tarpeeni täyttämään, jos oikein yrittää.

Niukka-asuinen, tummahiuksinen Minkki saapui keittiöön, mutta en saanut tilaisuutta tervehtiä. Sen sijaan minun oli laitettava kämmenet keittiön pöydälle, jotta JR saisi suorittaa tarkastuksen. Hän kävi minut kumihanskat kädessä pikaisesti kohta kohdalta läpi ja minulla oli aika hevosmainen olo, kun hän nosteli jalkojani, veti sukat pois ja tarkisti jalkapohjat. Saati, kun minulla oli JR:n sormet suussani hampaita tutkimassa...

Että jos minulla vielä tässä vaiheessa oli jotain ylpeyttä jäljellä, riisuin sen vaatteideni mukana. Sain valita työasun kahdesta tarjolla olevasta. Musta väri sai minut valitsemaan "hemaisevan" sisäkön asun, sellaisen seksiversion. Kiitän onneani vieläkin, ettei heidän tiloissaan ollut kokovartalopeiliä! Onneksi jalkani ovat suurempaa kokoa kuin Minkin: säästyin korkokengiltä. Saimme molemmat tytöt tipsutella paljain jaloin, talon tapoja sekin. Silmälasit minulta myös otettiin pois, mikä sai kaiken näyttämään pikkuisen sumuiselta. Aika hyvin kuitenkin pärjäsin vajaanäköisenä.

Olin selventänyt alustavissa keskusteluissa, että todella tykkään palvella ja mm. siivota. Nautin sessiosta jopa enemmän, jos siihen kuuluu aktiivista toimintaa, ei pelkkää sidontaa, piiskaa tai muuta subin passivointia. Onneksi JR ja Minkki ovat vankkoja D/s ihmisiä, eikä tällainen laajennettu sessio ollut ongelma.

Toimintaa sitten sainkin, kun minulle osoitettiin heidän suuri olohuoneensa: matot ulos, imurointi, lattian pesu. Selvä! Mielelläni, totta kai!

Kun olin imuroimassa, JR keskeytti toimeni toviksi ja selvitti minulle mitä minulta odotettiin puhuttelutilanteissa: silmiin katsomista. "Voisin yhtä hyvin piiskata ja naida jotain vaahtomuovipatjaa, jos en tahtoisi kuulla toisen ääntä ja nähdä hänen katsettaan". Myöntelin ja kerroin samalla, että tämä voi olla minulle hankalaa, mutta että yritän. Kuinka paljon helpompaa onkaan olla itseensä käpertynyt, passiivinen alistettava.. Ja JR tietää sen.

Imuroinnin jälkeen joimme kaikki kahvia saman pöydän ääressä ja söimme voileipiä. Minkki kertoi, miten JR toisinaan saattoi keskeyttää session pitääkseen yhteisen ruokatauon.. kun toisella mahlat jo valuivat. Hmm! Olin koko ajan tuntokarvat herkkinä aistimassa, millaisen sadistisedän kanssa tässä oltiin tekemisissä. Kuva täydentyi pikku hiljaa.

Jossain vaiheessa olimme Minkin kanssa kumpikin rähmällämme keittiön lattialla peput pystyssä ja JR käytteli pehmeää floggeriaan. Asento oli tarkalleen määritelty ja minulla oli vaikeuksia ottaa se oikealla tavalla, Minkkiä jäljitellen. Pysähdyin kontalleni vetämään henkeä. "Onko sulla terveydellisiä ongelmia, huimaako?" No ei, kun ujostuttaa, hemmetti! Lopulta painoin pään lattiaan käsien päälle ja nostin paljaan takamuksen ilmaan.
MÄTS! Ah...

Kun aloin pestä lattiaa rätillä, kontallani, JR otti Minkin kaiken keskelle ja alkoi laittaa häntä köysiin pehmeän lampaantaljan päällä. Keskityin pesemään lattiaa huolellisesti, mutta samalla vilkuilin aina välillä mitä lähelläni tapahtui. JR sitoi Minkin kädet ja jalat sivuille yhteen siten, että asento oli avoin ja täysin avuton. Minua se vähän hermostutti. Tiesin täydellä varmuudella, että nämä kaksi tunsivat toisensa ja toistensa rajat, mutta kun JR teippasi Minkin pään vielä sukkahousuhupun sisään, vältin katsomasta. Muistuttelin itselleni, että minulla todella oli täällä käytössä koko liikennevalojen värisarja ja kiinnitin katseeni kauniisti maalattuun lattiaan.

Kumihansikoiduilla sormillaan JR alkoi hitaasti naida aviomeksi köytettyä Minkkiä. Panin sen merkille, mutta vasta kun JR kiinnitti huomiotani rytmikkään litinän mahdolliseen meluhaittaan, alkoi minulla kiihko nousta. Hitsi vie.. keskeytin pesun ja jäin kuuntelemaan.. LITS.. LITS.. LITS.. Voiko kiihottavampaa ääntä olla? Jatkoin pesua posket punaisina, eikä paljoa enää ollutkaan jäljellä.

Saatuaan hommansa päätökseen Minkin kanssa, JR jätti tämän sidottuna hengittelemään ja odottamaan, ja asteli taakseni. Hän nosti hölmön pukuni helmaa ja sai esiin kaiken mitä tarvitsikin asentaakseen pepputapin. Uhh.. Täytyy todeta, että hän osaa olla todella varovainen ja asiantunteva tässä toimessa. Tämän jälkeen sain jatkaa pesutyöni loppuun.

Sitten seurasi sessiopäivässä pikku vaihe, jolloin minulta todella otettiin manipulointi ja kontrolli ja joka ehkä siksi jäi mieleeni.
Sattui niin, että viimeistellessäni lattiaa rätillä, satuin peruuttamaan päin pesuämpäriäni, ja aimo loiskaus likavettä levisi vastapestylle pinnalle. HUPS! JR oli heti haukkana, että mitä tapahtui. Hän nappasi sohvalta sellaisen leveän, ehkä nahkaisen läimäyttimen. Ennen kuin tajusin, olin otsa märässä lattiassa vannomassa, etten enää sotkisi ja läiskyttelisi. Uskomattomat vibat ilotulittivat kehossani ja mielessäni, olin asian ytimessä siinä JR:n hiuksiini puristuneen kämmenen ja lattian välissä.

Olin masokistisessa pikku mielessäni seitsemännessä taivaassa, kun JR antoi minulle selkään. Lopetettuaan kurituksen, hän vielä tiukkasi minulta A:lla alkavaa sanaa. "Appelsiini!" Se oli ainoa sana, joka minulla tuli mieleen. Kuulin, miten JR repesi nauruun ja sidottu Minkki heti hänen peräänsä. Voi että minua hävetti ja harmitti! Minua ei yleensä hävetä ylipäätään mitään, nyt olisin voinut vajota ja niin pois päin. Mutta ei puhetta, vaan JR veti minut tukasta katseensa tasolle ja tiukkasi sitä toista A-sanaa. "Anteeksi!"
"Entäs se aikaisempi sana?" Kysyi virnuileva JR. Jumankauta, pidä sanas ja tunkkis, Tetris ei sano mitään!

Olin salamana uudelleen rähmälläni ja JR veteli minua makeasti pepulle. Pari kertaa hän sai pilkkiä minut ylös lattiasta, ennen kuin pusersin suustani Appelsiini, "niin kuin sä tarkoittaisit sitä". Samalla kuulin Minkin tirskuntaa taustalta.

Kun kaadoin likavesiä pois ja puhdistin välineitä, tajusin, että minunhan on pakko vähän itkeä. Minulla oli todella, todella piiskattu ja nolattu olo.
Niistin nenäni ja palasin toisten seuraan varmaan aika ankean näköisenä ilmeeltäni. Olisin sillä hetkellä kaivannut vähän hyväksyvää huomiota, mutta en kehdannut sitä kerjätä ja tuskin kumpikaan toisista edes tajusi missä myrskyssä seilasin.
Näin jälkikäteen tietysti nostan isosti hattua JR:lle tästäkin pöllytyksestä, että vei sen läpi ilman kompromisseja! Ainoalla oikealla tavalla..

Pääsin tunnemyrskyni ohi, kun mutisin maatessani selälläni lampaantaljalla, että minua harmittaa se appelsiini. JR vastasi, että arvaas mitä, mua ei harmita yhtään. Ja Minkki, että hänestä se oli vain suloista. Se siitä, nyt oli jo muuta mielessä. Seuraavien hetkien aikana nämä kaksi tuottivat minulle muutaman "95-prosenttisen orgasmin", kuten tuntemuksiani luonnehdin. Nyt sekin tuntuu vähättelevältä kuvaukselta jatkuvalle hyvänolontunteelle, jonka ei soisi loppuvan.

Lopuksi olimme kolmistaan sängyssä, mukanamme öljypullo ja teimme kahden naisen voimin JR:n tyytyväiseksi.

Tähän kohtaan on sopiva sulkea tämän sessiotapaamisen esirippu.

Sekä JR että Minkki ovat hyväksyneet tekstin.

4 kommenttia:

  1. Voi Tetris minkä teit! Tuo appelsiini-juttu sekä naurattaa minua tikahduksiin että aivan kylmää sydäntä. Minustakin se on nimenomaan suloisella tavalla riemastuttavan hauskaa, mutta helppopa se on täällä hekotella. Jos mulle kävis noin, minä menisin aivan tolaltani. En takuuvarmasti pystyisi enää sen jälkeen nauttimaan sessiosta, haluaisin vain kotiin itkemään. Olit hurjan urhea!

    Ja sitä paitsi koko merkintä on aika pahuksen panettava.

    VastaaPoista
  2. Pakko kyllä kompata pikkusiskoa, panettavaa ja suloisen riemastuttavan hauskaa.

    -h-

    VastaaPoista
  3. Tetris, pidän kovasti tyylistäsi. Teksteistäsi puuttuu kaikki se turha pönötys, joihin usein tämän kaltaisissa blogeissa törmää. Oikeita ihmisiä todellisissa tilanteissa, tätähän se on. Rehellistä, aitoa, koskettavaa.

    VastaaPoista
  4. Ooh, joillain on ollut hauskaa <3

    //blondi

    VastaaPoista