tiistai 27. tammikuuta 2015

D/s-suhteen setvimistä

Havaitsin tänään, että minulle on yksi nimitys lisää: yksisarvinen!

Rooleja voi olla monia, mutta tällä hetkellä minua askarruttaa eniten tämä kotoinen elämämme. Purin ensin mieltäni Herra Jackille, D/s-isoveljelleni, jolle voin heittää kuraa pöytään tarvitsematta olla rakentava ja ketään loukkaamaton. Kuunneltuani hänen miehinen näkökulmansa asiaan, menin jonkunlaisen haparoivan keskustelunalun kanssa Isännän puheille. Se olikin paras ja rakentavin keskustelumme taas vähään aikaan!

Dom/sub on vaikea laji, ainakin minulle ja varmaan myös minun kanssani elävälle. En tahtoisi tyytyä puolinaiseen. Olen alusta asti kallistunut 24/7-järjestelyihin ja kokenut ne parhaiksi. Mielenlaadulleni ei riitä, että on silloin tällöin erillinen sessio, ei jos vaihtoehtona on koko olemisen läpileikkaava valtasuhde. Näin siis parhaimmillaan. Aaltoliikettähän tämä oikeasti on, huippujen ja matalikkojen väliä kuljetaan. Lisäksi meillä on rajaavana tekijänä tämä kulttuurisesti normaali elämä, johon tahdomme samalla sopia. Kumpikaan emme tahdo esiintyä tikkuna kenenkään silmässä. Ainakaan tässä elämäntilanteessa ei ole sellainen hetki. Vain kaksistaan tai sopivassa seurassa voimme sitten elää tätä toista puolta täysillä.

Tässä on nyt ollut ongelmana jonkinlainen laiskistuminen, väljähtyminen, ajan- ja paikanpuute tai mikä lie. Olemme molemmat sitä mieltä, että näin ei pitäisi olla. Aikaisemmin meillä meni paremmin ja tuntui että tilaa D/s:lle oli enemmän. Pohdimme jälleen tänään, miten saisimme pakkaa taas kasaan. Minulle ainakin selvisi jälleen kerran, että Isäntä ei ole ajatustenlukija. Sain aika selvin sanoin kuvailla, minkä tyyppistä huomiota toivoisin lisää, jotta kokisin oloni hyväksi ja motivoituneeksi.

- Muutamia selviä käskyjä silloin tällöin. (Tällä hetkellä mm. "ripusta vihdoinkin noi verhot, etkä ainakaan lue 50 Shadesia ennen kuin se on tehty").
- Sen ajatuksen kirkastamista, että toinen on omistettu ja toinen omistaa. Miten sitä voisi käyttää hyödyksi? Mitä vastuita se tuo mukanaan?
- Jonkinlaista huomioimista sille, että teen suurimman osan kotitöistä. On se sitten kiitosta, ohjausta, rangaistusta tekemättömyydestä.
- Ennen meillä oli käytössä jos jonkinlaista rajoitetta: syömistä, runksimista, bloggaamista jne koskevaa, siis rangaistusmielessä. Minne nämä ovat hävinneet? Johtuuko niiden unohtuminen kotityölistan hylkäämisestä? Vaikka se oli ikävän kaavamainen, se antoi jonkin rungon arkitottelevaisuuden tarkkailulle.

Laitoin Isännän nyt niin sanotusti seinää vasten siitäkin arvelusta, että hänen mielenkiintonsa minuun ja yhteiseen asiaamme olisi laantunut, koska jaan huomiotani muillekin. Hän kuitenkin kiisti tämän varsin pontevasti. Ongelmakohtamme ovat kuulemma kokonaan muualla.

Minulla on taas parempi mieli, sillä tuntuu että asiat menevät oikeaan suuntaan. Päätimme mennä jokin sopiva viikonloppu kaksistaan laivalle. Tämä noudattaa sitä irtioton ideaa, jonka Jack minulle esitteli. Siellä sitten noudattaisimme sopivan puolijulkisissa olosuhteissa D/s:ää keskenämme, ja mitä luultavimmin vähän sessioisimmekin hytissä. Ne ovat oikein hyvin äänieristettyjä!
Tällainen irtiotto ei ole perheellisille mikään sormien napsautus, mutta se saadaan järjestymään kun tahtoa on.

Kuvailin Isännälle, että näkisin asian niin, että kaikki työntekoni, sekä koti- että rahatyöt, koituisivat ei minun omaksi vaan meidän perheemme hyödyksi. Karkeammin sanottuna "orja tekee töitä isäntänsä hyväksi". En samaista itseäni orjaan, mutta alistuvana minua motivoi enemmän jos voin katsoa asiaa näin ja saan siihen vahvistusta silloin tällöin.
Tästä Isäntä päätti, että saisin omalla työlläni kerätä rahat tätä meidän matkaamme varten. Mielestäni ajatus on hyvä, monellakin tavalla. Saan työntekoani kontrollin alle ja sillä on jokin selkeä päämäärä, ei vain laskujen makselu.

Välillä on väänneltävä rautalangasta, puolin ja toisin.

---

Myöhemmin tänä vuonna olen mukana järjestämässä Dom/sub-workshopia. Sinne tulee vetäjiksi hyviä tyyppejä, joilla on omakohtaista kokemusta D/s:stä. Ainakin Peikko ja JR subipuolisoineen saattavat olla mukana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti