maanantai 7. heinäkuuta 2014

Helsingin bileet

Pakottaudun istumaan alas ja kirjoittamaan viikonlopun Helsingin-bileistä. Syynä hankaluuteen on se, että niin paljon merkittävää tapahtui, etten tiedä miten päin alkaisin asioita purkaa. En haluaisi asettaa sattumia tärkeysjärjestykseenkään, sillä joskus pelkkä oikeanlainen katse voi olla tärkein.

Kokeilen summittaista aikajärjestystä.

Saavuttuani bilepaikalle, menin heti sonnustautumisen ja maskeerauksen jälkeen etsimään kohtaa, mihin voisin laittaa mukaani ottamiani kättentöitäni myyntiin. Seinustalla oli myyntipöytien letka, johon menin jatkoksi.
Kun istuin aloillani myymässä, sain samalla katseltua kunnolla paikallista bileväkeä. Uusia naamoja ja myös tyylejä oli paljon. Teemana oli itämaiset yöt, joten heliseviä vatsatanssivöitä näkyi paljon. Oli hunnutettuja naisia kahleissa ja fedzi-päisiä pussihousumiehiä heitä ohjailemassa. Muista puvuista mieleeni jäi esimerkiksi mies, jolla oli päällään pelkkiä kahleketjuja sekä parina kulkeva erittäin näyttävä naiskaksikko korkeissa kengissä. Heistäkin toinen talutti toista.
Jäin katselemaan erityisesti erästä vanhempaa herraa, ilmeisesti englantia puhuvaa ja aavistuksen britiltä näyttävää, joka oli jonkinlaisessa nuoren pojan asussa: valkoinen paita, henkselit, mustat polvihousut, korkeat sukat ja vanhanmalliset ruskeat lenkkitossut. Jos oikein kuulin, hän oli "5-vuotias". Hän seisoi hyvin hiljaa, kun "aikuiset" hänen ympärillään keskustelivat, ja minä katselin aikani kuluksi hänen polvihousujaan. Se oli minulle ehkä illan fetisistisin vaate..

Odottelin myyntihommassa siihen asti, kunnes Master J:n eli Herra Jackin esitys alkoi lavalla. Olin kuullut siitä paljon etukäteen, kun olemme keskustelleet netissä. Minua hiukan jännitti esityksen sisältö, sillä olin ymmärtänyt että siinä tehtäisiin aika äärimmäisiä juttuja, jotka eivät sovi kaikkien katseille. Kun kyse on äärimmäisestä, kyse on myös turvallisuudesta, josta Herra Jack kyllä vakuutti heidän olevan tarkkoja. En tiennyt esityksen yksityiskohdista, mutta olin lievästi huolissani, miten kokonaisuus onnistuisi.

Esityksessä oli mukana kaksi dominoivaa mieshenkilöä, SnadistiSadisti ja Jack, sekä neljä subia, naisia kaikki. Jälkeenpäin kuulin senkin, että subeille oli annettu väärät tiedot esityksen kulusta ja se lisäsi uskottavaa pelkoa heidän ilmeisiinsä ja eleisiinsä, vaikkakaan ei vähentänyt tottelevaisuuttaan. Pelko olikin esityksen teemana sen ohella, että se tahtoi tuoda esiin mitä kaikkea voi kuulua BDSM:n alle piiskan lisäksi ja miten se kaikki toimii, kun ilmassa on molemminpuolista luottamusta, sekä vahva D/s-kuvio.

Itse katsoin esitystä eturivissä Rouvan rinnalla, samalla kun kuiskimme toisillemme kommentteja ja hän hyväili, raapi ja nipisteli minua. Olimme leikillämme shoppailemassa eri vaihtoehtoja, joita lavalla esiteltiin. Hänen sormensa askartelivat housuissani, kun katsoimme esiteltyjä kauheuksia. Samalla kuulin takaani miehen ja naisen keskustelua, jossa mies kertoi valistavaa tekstiä kustakin toimenpiteestä ja nainen ilmaisi torjuntaa ja kauhistusta. Kun jokin osio saatiin päätökseen, aloin taputtaa onnistuneelle suoritukselle ja muu yleisö tuli mukaan. Mielestäni pelokkaan ja hämmentyneen näköiset subinaiset olivat ablodinsa ansainneet!

---
Kuvaus, mitä kaikkea lavalla oli. Ellet tahdo lukea kamaluuksia, hyppää yli:

Esitys alkoi sillä, kun Snadi lävisti eteen polvistuneen subin nännin paksulla neulalla sanoen: "Tätä on sadismi ja alistuminen". Tuskan irvistys oli riipaiseva. Seuraavaksi subi sai käskyn tehdä saman itse toiselle nännilleen. "Tätä on dominointi ja masokismi". Ihmeen rivakasti hän suoriutui teosta, johon Tetriksestä ei ikimaailmassa olisi! Tämän jälkeen Snadi puki sormiinsa kolme eräänlaista metallikynttä ja raapi niillä toisen subin selkää. Subi oli selin yleisöön, mutta vääntelehti kovin.
SnadistiSadistin osioon kuului vielä metallitikkien nitominen, asia josta vasta kuulin pari viikkoa sitten. Subi asetettiin penkille selälleen, haarat auki ja paljas pillu kohti yleisöä. Snadi veti muistaakseni kumihanskat käteen, putsasi alueen ja alkoi naksautella niittejä paikoilleen. Hän nitoi kaksi riviä pillun molemmin puolin. Subi huusi ja nosti selkäänsä kaarelle, muttei lähtenyt sijaltaan. Tämän jälkeen tuotiin paikalle punainen nauha, jota Snadi alkoi silmukoida tikkien alta, muodostaakseen nätin korsettikuvion pillun peitoksi.

Esityksen keskivaiheilla kaksi taustalla ollutta subia sidottiin ranteistaan roikkumaan telineeseen, kasvot vastakkain. Näin molemmat miehet pääsivät näyttämään piiskaustapojaan. Tiesin entuudestaan, että mitään taputtelua emme tulisi näkemään. Tavallinen ratsuraippa hajosi lavalla kappaleiksi ja alkavia ruhjeita tuli näkyviin yleisöön päin olevaan takapuoleen.

Loppupuolella oli toimijana Herra Jack ja hänen kaksi vakituista subiaan. Hän esitteli enemmänkin psykologista sadismia aikaisemman osion oltua fyysistä kipua. Toinen subi asetettiin samaiselle penkille selälleen ja hänet sidottiin siihen kiinni. Kädet taipuivat kuitenkin kyynärpäistä, ehkä se oli turvallisuusjuttu. Hänen jalkopäätään nostettiin hiukan, että pää tuli alaspäin ja kostea kangas pantiin kasvoilleen. Sitten Herra Jack alkoi valuttaa pullosta vettä kankaan päälle. Kyseessä oli siis water boarding eli hukuttamisen simulointi. Älkää kysykö minulta, miltä se mahtaa tuntua! Herra Jack korostaa, ettei milloinkaan tee juttujaan mitenkään traumatisoituneiden tai muuten epävakaiden henkilöiden kanssa, ja voin kuvitella, että se on ehdottomasti viisainta.
Kostea kangas otettiin pois subin kasvoilta, kun hän oli panikoinut pikku hetken. Noustessaan hän näytti kauhistuneelta mutta tyytyväiseltä - kaiketi kun koitos oli ohi.

Viimeiseksi piiskauksessa mukana ollut subi kiinnitettiin käsistään takaisin telineeseen, tällä kertaa kasvot yleisöön. Herra Jack veti hänen päähänsä läpinäkyvän muovipussin, joka tietenkin esti hengittämisen, jahka happi pussista loppuisi. Tässä kohtaa olin minäkin hivenen kauhistunut, sillä olin aiemmin lukenut inhottavan kuvauksen, miten muukalaislegioonassa rangaistaan karkureita pussittamalla pyörtymiseen asti. Vieläpä tunsin tämän subin, joka pussin sai päähänsä.
En muista, enkä ehkä nähnytkään niin tarkasti, miten tilanne eteni, mutta muistaisin subin riuhtoneen pari kertaa voimakkaasti käsillään, ennen kuin pussi irrotettiin.

Ettei tässä vielä kylliksi, hän sai samanlaisen pussiin päähänsä uudelleen. Tällä kertaa se kiedottiin kaulan ympäriltä umpeen bondage-teipillä. Herra Jack, korokkeella seisten, avasi pussin yläosaan pienen reiän ja alkoi täyttää pussia vedellä. (Itse pidin tätä jälkeenpäin vaarallisimpana lavalla nähtynä osiona.) Subi ei ollut veden alla pitkään, mutta voin kuvitella fiiliksen: kädet sidottuina, muovipussi päässä. Sen tyypin armoilla, joka satuttaa, mutta johon pitäisi voida sit myös luottaa. Ei mitään kevyttä leikkiä! Numero ja koko esitys päättyi siihen, kun Jack nopealla liikkeellä repäisi pussin kahtia ja subi sai vedettyä ilmaa.

-----

Eturivistä käsin muun yleisön reaktioista on vaikea sanoa, mutta ainakin ablodeja tuli kun esitys loppui ja saimme kuulla Benny Hillin tunnarin (!?) kaikkien poistuessa rivissä lavalta. Epäilemättä kumminkin tällainen herättää ajatuksia ja minullakin on jotenkin kova tarve selittää, että tämä juuri kuvailtu on BDSM-scenessä kuitenkin marginaalia, eikä todella jokainen itsensä kinkyksi määrittävä edes pidä tällaisesta.

Taidokkaan vatsatanssin lisäksi illan toinen katsomani esitys oli Törkyteatteri-nimisen ryhmän tuotos. Ja tuotoksia todella näimme: kusta ja oksennusta. _Tämäkään_ ei ole mitään main streamia - onneksi - ja pidän itselläni oikeuden olla nyt vähän nokkava, sillä ryhmän eräs tarkoitus on järkyttää esityksillään ja minusta sellainen on aika typerää ja nähtyä.
Pitäisin arvokkaampana, jos lavaesityksissä Hesankin päässä ajateltaisiin yleisön viihtyvyyttä ja BDSM-scenen yhteishenkeä, eikä järkyttämistä ja oksettamista. Tässä kohtaa Turku vie kyllä voiton.

Nyt kun virallinen puoli oli hoidettu, saatoin keskittyä ihmisiin ja bilettämään itsekin. Peikko ja Blondi esittelivät minut illan aikana peräti kahdelle kinkybloggaripariskunnalle, molemmat löytyvät blogiluettelostani. Meitä on jo oikea pieni yhteisö, meitä D/s-bloggareita!

Vaeltelin alueella aika paljon itsekseni ja jossain vaiheessa huomasin reunapenkillä erään pariskunnan, minua hiukan vanhemman, jotka tunnen Turun piireistä. Penkillä heidän vierellään oli tilaa ja ihan hetken rohkeasta mielijohteesta kävelin ja istuin ihan pariskunnan naispuolisen henkilön viereen kiinni. Huomasin, että he olivat molemmat jonkun verran humalassa ja sekin rohkaisi minua kietomaan käteni hänen uumalleen. Olimme jokin aika sitten ihastelleet hänen uutta korsettiaan, joten ikäänkuin kokeilin sitä kädelläni samalla ja kehuin kuinka tyylikkään steam punk -henkinen se on. Pariskunnan mies lähti siitä aika pian pois ja jäimme kahden. En nyt viitsi käydä yksityiskohtiin kauheasti, mutta yksi pidempiaikainen haaveeni astui ison askelen eteenpäin, kun puhuin tämän upean naisen kanssa ja koskimme toisiamme hivenen. Ehkä jotain vielä, joskus!

Ihan loppuillasta tuli sitten eteen oma S/M-huipennukseni. Se liittyi monimutkaiseen D/s-kuvioon ja niihin viesteihin, joista kerroin viime postauksessa, joita Isäntä oli lähettänyt. Sivumennen sanoen Isäntä oli kaikesta ihan positiivisellä mielellä ja kuinka sanoisi, täysillä mukana, vaikka joutui jäämään pois. Kaikki tämä kietoutui yhteen englantilaiseen aamiaiseen, jonka Isäntä oli jo alkuviikosta tilannut itselleen lauantaiksi. Aikataulumokan - subin syyksi vaan - takia aamiainen kutistui pariin hänen itse voitelemaansa ruisleipään ja hän oli kyllä oikeasti tosi kiukuissaan. Bileistä tuli sitten hyvä paikka rankaista minua, tosin Herra Jackin ja Rouvan toimesta.

Kun tuli aika keskustella asioista, olivat paikalla molemmat D:t, jotka olin esitellyt toisilleen, ja pari subityttöä. Rouva heitti minut tukasta kanveesiin reippaalla voimalla ja sain kontata minulle valitulle telineelle, joka oli häpeäpuu (pää ja kädet kiinni samassa puussa seisomakorkeudella). Aiemmin pussitettu subi kiinnitti minut puuhun iloisesti jutellen; että subit voivat olla ärsyttäviä. On eri säädyllisyysasteita riisua housut tai jättää osa niistä jalkaan. Herra Jack astui taakseni, napitti reisitaskuhousuni auki ja veti koko hoidon polviin. Tuli sekin sitten julkaistua, miten Tetris tapaa sheivata bikinirajat! Jack asetti raipan hampaitteni väliin ja sanoi, että sen pudottaminen merkitsee käsittelyn lopetusta.
Muutaman kokeilevan kämmensivelyn jälkeen hän astui taaksepäin ja alleni lankeavasta varjosta näin että hän otti reilusti vauhtia. Hän heilautti suurta, puuhkamaisen paksua nahkafloggeriaan ja antoi sen läjähtää voimalla takamuksilleni. Lyönnin kova paine jakautuu niin laajalle aluellee, että tämä floggeri lähinnä jymäyttää koko kehoa, ei niinkään satu. Se lämmittää todella hyvin paikat ja edesauttaa pitkää piiskausta.
Saattoi olla, että välissä oli jokin muukin väline, mutta viimeiseksi Herra Jack koetteli pakaroitani sjambok-nimisellä välineellä. Se on raipan pituinen mutta paksumpi ja kumimainen. Sen lyönti on helposti todella tuskallinen ja kipu tulee vieläpä pienellä viiveellä.
Hänen käsittelyosuutensa oli suht lyhyt, eikä hän ottanut kovin kovaa kanssani. Raippakin pysyi suussa hyvin. Olin tosi innokkaissa tunnelmissa ja jälkeenpäinkin hyvin kiitollinen, että pääsin koettamaan asialleen vihkiytynyttä tekijää.

Jackin poistuttua käsittelyä jatkoi Rouva. Hän työnsi kätensä tuttuun paikkaan ja antoi vuoron perään kipua ja nautintoa. Rouva löi itse asiassa kipakammin kuin edeltäjänsä ja voin vaikka vannoa, että minulla oli pieniä hepanpääkuvioita takamuksissa mustelmien muodossa. (Hänellä on heppapäinen raippa, jossa glitteriä). Hän sai vieläpä jostain käsiinsä paksua kumia tai nahkaa olevan läpsäyttimen, jossa oli sydän leikattuna keskelle. Laskeskelin seuraavana aamuna sydämiä reisistäni ja esittelin niitä Isännällekin. Meillä oli hyvä tunnelma, suutelimme ja hän kuiski korvaani, että tykkäisinkö, jos minua vielä pantais vähän strapparilla. Eka vaikkapa suuhun ja sitten kontallaan takaa. Olin ihan fiiliksissä ja sanoin vain "jooh, jooh!".

Illan kruunasi strappari-neitsyyteni vieminen. Rouva oli jo ennen viime bileitä kertonut tilaavansa sellaisen ja minä tietysti ihan täpinöissäni odotin, milloin olisi tilaisuus koettaa. Darkkarissa sitten toteutimme tämän suunnitelman, Rouvan miehen katsellessa tyynesti ja kärsivällisesti vierestä. Nautin ja ihmettelin samalla, miten Rouvalla riittikin mielenkiintoa touhuta kanssani niin kauan. Ei voinut olla sanomatta hänelle, että sinähän erinomainen sadisti olet, kun tykkäät tuottaa näin paljon nautintoa minulle.
Ehkäpä ne jotenkin kulkevatkin käsi kädessä, kipu ja nautinto.



Kaikki tunnistettavasti mainitut kinkypersoonat ovat lukeneet ja hyväksyneet tekstin.

1 kommentti:

  1. "Ehkäpä ne jotenkin kulkevatkin käsi kädessä, kipu ja nautinto." Niin,ehkäpä :-) ;-)

    VastaaPoista