torstai 17. tammikuuta 2013

Riiputus toteutuu

Joo. Siis se asento, jossa ranteista taakse kahlitut kädet on kiinnitetty kattokoukkuun ja toinen köysi pannasta jalkakahleisiin. Sillai, että subi roikkuu nöyrässä asennossa nenä lattiaa kohti, peppu tarjolla. Ihan mahtava asento, tekee hyvää korvien välissä. Pakkoalistumista parhaimmillaan. Toimii ilman silmäsidettäkin ja ehkä juuri siten parhaiten, ettei tasapaino mene kokonaan. Siitä ei edes näe muuta kuin lattian ja masterin jalat. Toisaalta, jos saa vähän löysää kaulapannan puolelle ja päätä ylemmäs, on käytettävissä niinkin päin.






Kuvittelin, että asento tuntuisi olkanivelissä, mutta ei ollenkaan. Alaselkä sen sijaan oli kovilla. Aikansa jaksaa koittaa kannatella yläkroppaa selkälihaksilla, mutta jos asento on pidempi tai jos rynkytetään takaa, kuten esimerkissämme, on pakko roikkua käsien varassa. Niin, huom: käsiraudat olisi tähän varmaan liian julmat, sillä pehmustetut nahkakahleetkin alkaa tuntua, kun ruumiin paino varataan niissä roikkumiseen.

Vaikka leikki alkoi ihan teknisenä kokeiluna, tarkoituksena vain testata hetki asentoa, se päättyi kuitenkin ainakin minun osaltani aika syviinkin alistumiskokemuksiin. Kun lopulta pääsee irti, siis Isäntä irrotti köyden kattokoukusta, on fyysisesti niin puhki, että ihan luontevasti lysähtää polvilleen otsa lattiassa vetämään henkeä, kädet yhä selän taa kahlittuina. Intensiivisemmässä sessiossa tämä olisi ihan huippua subifiilisten kannalta.

Taisi Isäntäkin päästä kumminkin fiiliksiin, kun se ihan itse tahtoi heti koettaa asentoa käytännön toimiin ja jälkeenpäin rapsutti korvan takaa ja kiitti uudesta ideasta. Ennen kuin komensi minut taas ulos koiraa pissittämään ja polttopuita hakemaan. Lämmittää subinsydäntäni että Isäntä on fiiliksissä.

Nyt pitää muistaa venytellä tota alaselkää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti