tiistai 22. tammikuuta 2013

Piiskajuttua

Aika säännöllisesti ihmiset etsiytyvät tähän blogiin piiska-aiheen perässä, joten annetaan heille sitä mitä kerjäävät, eli piiskaa!

Ah, se tekee hyvää, silloinkin kun sivaltaa niin että hampaat kirskuvat.

Tällä hetkellä minulle ajankohtaista on pohdiskella tulevaa lauantaita, jolloin - jahka kaikki menee putkeen - saan julkisesti piiskaa. Siis esitysluonteisesti, Fetish Clubilla, lavalla. Esitys liittyy erään kurssin mainostamiseen, mutta pitäis olla ihan kunnon kamaa, ainakin mitä aika antaa myöden. Ja - huh - minun nahkani!

Tämä on ihan uutta minulle. Pari kertaa ennen olen kerinnyt olla piiskattavana vähän niinkuin puolijulkisesti, muutaman ihmisen nähden. En mitenkään ängennyt tähän asemaan, mutta kaipa sitä taas sai mitä toivoi. Asiat vain järjestyi nyt näin. En tiedä paljonko ihmisiä paikalla tulee olemaan, mutta käytännössä clubi on kyllä täyteen ammuttu. Kinky-yleisöä, onneksi, joten he ovat oletettavasti hengessä mukana. Tietty salaa vähän toivon, että enemmänkin.. Kunniakasta se vain on, jos jotain tunteita onnistuu herättämään. Mutta ei sääliä! (Ellei joku sitten saa siitä jotain kicksiä). Tetris-parka saa just sitä mitä oli hakemassa, jos saa vähän ylikin, se on voi-voi.

Ei taida olla mikään salaisuus, että piiskaajana toimii Karwanaama, lukeehan se melkein "käsiohjelmassakin"? En voi sanoa tuntevani miestä, mutta tiedän hänestä juttuja eri mutkien takaa ja olen siksi luottavaisin mielin hänen suhteensa. Ihan rehti pervo se on. Just tänään kielsi sanomasta itseään pelottavaksi, mutta mä olen nähnyt sen käsivarret..! Marts-"apupoika" toivotti minulle onnea, että Karwiksen swingi olisi kohdillaan. Hah!

Helppo hehkutella etukäteen, mutta voihan olla että aikaa ei yksinkertaisesti ole lavalla mihinkään. Voihan olla, että tilaisuus menee osaltani jotenkin ohi kaiken jännittämisen ja säädön tähden. Etten ehdi mihinkään fiiliksiin, kun pitää jo kerätä itsensä ja häipyä. Mutta voin sanoa, että tahdon yrittää! En aio feikata. Tai jos feikkaankin, niin se on kaikki esityksen hyväksi. Ehkä ei tartte edes feikata. Naiset teeskentelee kaikenlaista miesseurassa: naurua, orkkua, itkua, rakkautta.. miksei kipuakin? (En MINÄ, mutta ne muut!)

Mietin, onko tilanteen julkisuudessa minulle jotain erityisen vetävää. Ehkä jonkun verran. Lisäähän se joka tapauksessa huiman tujauksen adrenaliinia pohjiksi. Siihen kun saa endorfiinia päälle, vähintäänkin leijuu. Ei mutta tosissaan, en voi väittää etteikö se jollain tavalla vaikuttaisi ajatuksena kiihottavasti, mutta ei se ole mikään ykkösjuttu silti, siis olla sellaisessa tilassa yleisön edessä. Ehkä sen kokemuksen jälkeen? Semmoiseen voi koukuttua, kyllä.

Hävettääkö, nolottaako, pelottaako?
Ei, ei ja ei. Odotan enenmmänkin innolla tapahtumaa. En osaa hävetä; ei siinä ole hävettävää, että tiedän olevani masokisti ja annan sen näkyä muillekin, joiden tiedän hyväksyvän tämän. Saan nautintoa kun minua piiskataan ja paikan päällä on muitakin joilla on samaa vikaa.
Nolostus voisi tulla, jos uhraisin liikaa ajatuksia sille, miltä näytän tai vaikutan. Se on kuitenkin mielessäni vähäisempi ongelma kuin mitä on hinkuni tehdä se. Eihän kukaan tekisi koskaan mitään, jos edellytys olisi olla täydellinen.
Pelko on liian vahva sana, mutta mikä hermostuttaa lievästi on se, etten tunne yhtään Karwanaaman otteita. Minua on piiskannut huolella kaksi eri henkilöä ja heidän tyylinsä on ihan erilaiset: millainen on Karwiksen tyyli? Hankalinta olisi, jos tulisi heti täydeltä laidalta; toisaalta tylsintä jos ei saisi ollenkaan värähdellä ja kiemurrella. Luotan kyllä hänen vaistoonsa.
Kipua en pelkää, kestän sitä aika hyvin, etenkin jos annostelu on väljää ja saa vetää henkeä välillä. Tottahan minutkin saisi huutamaan punaista väriä, jos roimisi täydellä teholla ilman taukoa, mutta eipä se se pontti olekaan.

Hm, ehkä kirjoitin piiskauksesta nyt vähän tylsästi, mutta ajatukseni ovat kiinni konkreettisessa asiassa ja sen järjestelyissä.
Joku päivä tässä pitäisi ottaa puukko ja poiketa metsään tekemään esimerkkikappale risupiiskasta. Sen sitten voin ojentaa piiskurilleni, että tuolla noin, ole niin hyvä. Mahtaako oksanpätkät lennellä eturiviin?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti